Ruoka-avun tarve kasvanut entisestään – ruokaa ei ole aina riittänyt kaikille avuntarvitsijoille

 
Kuva: Sari Savela

Kuvituskuva: Sari Savela

Ruoka-avun tarve on jatkanut kasvuaan ruoka-aputoimijoille syksyllä tehdyn kyselyn mukaan. Tämä on jo kolmas vuosi peräkkäin, kun ruoka-aputoimijat raportoivat avun tarpeen kasvusta.

Ruoka-avun syksyn tilannekatsauksen mukaan ruoka-avun piiriin on tullut myös uusia asiakkaita, muun muassa työssäkäyviä, joiden tulot eivät enää riitä kattamaan välttämättömiä menoja. Jaettavan ruoan saatavuuden heikentyminen vaikuttaa suoraan ruoka-aputoimintaan. On jouduttu tilanteisiin, joissa kaikille avuntarvitsijoille ei riitä apua.  Myös ruoka-aputoiminnan kasvaneet kustannukset haastavat avun tarpeeseen vastaamista.

Ruoka-apu.fi kokosi syksyllä ruoka-avun tilannekatsauksen yhteistyössä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten ruoka-aputoiminnan järjestäjien kanssa. Kyselyyn saatiin 98 vastausta järjestöiltä, seurakunnilta ja kuntatoimijoilta eri puolilta Suomea. Erilaisia ruoka-aputoimijoita arvioidaan olevan yli tuhat ympäri Suomen.

Perheniemi Neliöb. vko 3-4. MJa

Syksyn katsaus kuvaa ruoka-avun heikentynyttä tilannetta. Kyselyssä korostui huoli ihmisten pärjäämisestä, mikäli ruoan ja sähkön hinta jatkaa nousuaan. Yksi vastaajista kuvaa tilannetta seuraavasti:

”Ruoka-avun tarve on kasvanut selvästi tänä syksynä, mikä näkyy huimasti kasvavina jonoina ruoka-avussa, mutta meille ei jää ruokaa mitä jakaa, yhtälö alkaa näyttää toivottomalta. Ihmiset eivät saa apua vaikeaan tilanteeseensa edes ruoka-aputoiminnasta. Tilanne on erittäin huolestuttava.”

Ruoka-avussa on nähtävissä jo nyt, ettei perustoimeentulo tai palkka riitä kattamaan välttämättömiä menoja. Kyselyn mukaan ruokakulut ovat usein ensimmäisiä asioita, mistä säästetään kulujen kasvaessa. Tämä näkyy kasvavassa ruoka-avun tarpeessa.

Inflaatio kurittaa ruoka-avun toimintaedellytyksiä

”Tilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan, kun hävikkiruoan määrät ovat laskeneet ja vastaavasti toimijoiden kuljetus- ja sähkökustannukset sekä tilakustannukset kasvaneet voimakkaasti”, kommentoi eräs kyselyyn vastaaja. Samanaikaisesti asiakasmäärien kasvaessa ovat myös ruoka-avun toimintaedellytykset vaakalaudalla. Inflaation vaikutuksesta pääosin vapaaehtoistyönä toteutettava ruoka-aputoiminta on saanut osakseen kasvaneet polttoaine- ja sähkölaskut. Taloudellisten resurssien pienuuden vuoksi kulujen kasvu voi haastaa toiminnan ylläpitämistä. Myös jaettavan ruoan vähentyminen näkyy mahdollisuudessa toteuttaa ruoka-aputoimintaa aiemmalla tasolla.

Ruoka-avussa näkyy palveluvaje

Kyselyn vastaajista yli puolet kertoi palvelun tarpeen kasvaneen asiakkaidensa joukossa. Kyselyn vastaukset korostivat tarvetta moniammatilliselle ja sektorirajat ylittävälle yhteistyölle, jonka avulla voidaan vastata yksilöllisiin tarpeisiin parhaiten.

”Osalla ruoka-avun jonoissa käyvillä on asiat todella umpisolmussa. Monialaista yhteistyötä tarvitaan ja ns. sosiaalityötä ruokajonoissa myös jatkossa”, kertoo eräs vastaaja asiakkaiden tilanteesta.

Ruoka-avun syksyn tilannekatsauksessa näkyy ruoka-aputoimijoiden toimintaedellytyksien heikentyminen. Kyselyn mukaan ruoka-aputoimijoiden tiiviimpi yhteistyö tukee ruoka-aputoiminnan toteuttamista sekä ruoka-avussa asioivien kohtaamista ja palveluohjausta. Ruoka-aputoimijat kokevat tärkeänä, että kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa on selkeä kumppanuus, jossa roolit ja yhteistyö on sovittu konkreettisesti.