Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Reformaation merkkivuonna ei puhuta uskonpuhdistuksesta

 

Uskonpuhdistus herättää sanana negatiivisia ajatuksia etenkin katolisessa kirkossa. Reformaation merkkivuonna sanan käyttämistä halutaan vähentää.

Turun Sanomat uutisoi kirkkohallituksen kieltäneen uskonpuhdistus-sanan käytön Reformaation merkkivuoden 2017 aikana. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän puolesta merkkivuodesta vastaava projektikoordinaattori Katariina Ylikännö painottaa kuitenkin, ettei sanan käyttöä ole missään nimessä kielletty.

– Kirkkohallitus ei sanan käyttöä voisikaan kieltää. Tässä asiassa on kyse siitä, että käytämme merkkivuoden yhteydessä mieluummin sanaa reformaatio uskonpuhdistuksen sijaan. Vuosi 2017 on siis Reformaation merkkivuosi, ei Uskonpuhdistuksen merkkivuosi, Ylikännö selventää.

SRO Naistenpäivät neliöb. 25.-31.3.

 

Reformaatio ei ollut pelkkiä teesejä

Reformaatio on terminä laajempi kuin uskonpuhdistus. Se on myös ollut käytössä pidempään ja kansainvälisemmin, sanaa uskonpuhdistus kun käytetään lähinnä Suomessa. Uskonpuhdistuksesta alettiin puhua vasta satoja vuosia Lutherin jälkeen.

– Uskonpuhdistus sanana liitetään usein vain Lutheriin ja hänen kamppailuunsa katolisen kirkon silloisia epäkohtia vastaan, mutta reformaatio viittaa laajemmin myös 1500-luvulla käynnistyneisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja protestanttiseen liikehdintään, Ylikännö kertoo.

 

Ekumeenisia yhteyksiä ei haluta rikkoa

Ehkä tärkein näkökulma reformaatio-sanan suosimiselle on ekumeeninen. Ekumeeninen liike on yhdistänyt reformaation myötä eriytyneitä kristittyjä, eikä tätä prosessia haluta vaikeuttaa käyttämällä negatiivisesti latautunutta sanaa.

“Sana uskonpuhdistus asettaa uskon ristiriitaiseen asemaan. Usko Jumalan lahjana ei tarvitse puhdistusta. Jotkut uskon ympärille syntyneet käytännöt sen sijaan tarvitsevat sitä. Lutherkin vetosi evankeliumiin ja kirkon yhteiseen uskoon vastustaessaan anekauppaa väärinkäytöksineen. Kirkko tarvitsee aina uskon ydintä avaavaa uudistumista ja paluuta juurille”, näkökulma tiivistetään projektisihteeri Timo-Matti Haapiaisen sekä Ylikännön laatimassa Kirkkohallituksen vastineessa.

– Haluamme löytää kielen, joka ei riko yhteyksiä tai loukkaa ketään. Uskonpuhdistus on edelleen reformaation rinnakkaistermi, mutta merkkivuoden yhteydessä emme sitä käytä, Ylikännö toteaa.

 

Kuva: Sharon Ang /pixabay