Rasistinen vihapuhe sabotoi kotoutumista

 

Erkki Jokisen mukaan yhteys toiseen voi löytyä myötätunnon kautta. Kuva: Jani Laukkanen

– Suurin osa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista kokee Suomessa elinikäistä muukalaisuutta, vaikka heitä kohdeltaisiin hyvin. Venäläisten kohdalla painaa myös historian taakka. Jotkut eivät hyväksy heitä koskaan, sanoo kirjailija-pastori Erkki Jokinen.

Erkki Jokinen tuntee maahanmuuttajien vaikeudet työskenneltyään kymmenisen vuotta Helsingissä venäjänkielisen työn pastorina ja nyttemmin maahanmuuttajien opettajana kansanopistossa.

– Ryssä, rättipää, somppi. Mamujen ongelmat… Sanoilla singotaan toisten ylle kirouksia, luodaan erottavia seiniä ja rakennetaan raja-aitoja. Mieluummin puhutaan ”niistä ja niiden asioista” kuin ihmisistä nimillä ja persoonilla.

Perheniemi neliöb. 7.-13.10.

Maahanmuuttajat kokevat vierautta uudessa kotimaassa: elän täällä, mutten kuulu mihinkään. Kotoutumisen tekee entistä tuskallisemmaksi tunne siitä, että itseä pidetään alempiarvoisena syntyperän tai ulkonäön takia.

– Näen, että vihamielinen rasismi on meillä sittenkin vain harvojen heiluttama ohut miekankärki suomalaisessa epävarmuuden ja suojautumisen kulttuurissa. Torjunnan kerros on meissä sitten syvemmällä; se, mitä emme tunne, sille käännämme mieluiten selkämme, Jokinen toteaa.

 

Lue tämän viikon Sanasta haastattelu muukalaisuudesta ja kaipauksesta yhteyteen