Professori Rolf Hille: Maallistunut Saksa näkee Lutherin vain kielenuudistajana

Kuvassa vas. Emeritus professori Rolf Hille, hänen vaimonsa Dorothea Hille sekä luennolla isäntänä toiminut Raamattuopiston entinen toiminnanjohtaja Raimo Mäkelä. Kuva: Maarit Avellan

Saksalainen emeritus professori Rolf Hille luennoi Raamattuopistolla lokakuun alussa. Hän käsitteli uskonpuhdistuksen juhlavuosien viettotapoja sekä Raamatun merkitystä luterilaisille.

Teksti Maarit Avellan

Rolf Hille näki, että Lutherin kotimaassa Saksassa reformaation perinnettä jatkavien kirkkojen vaikutusvalta yhteiskuntaan on huomattavasti vähentynyt ajan saatossa.

–          Olemme marginalisoituneet yhteiskunnassa, mutta koska olemme olemassa, niin juhlimme, hän tiivisti.

Ajan henki on Hillen mukaan voimakkaasti värittänyt uskonpuhdistuksen kulloistakin juhlintaa. Vuonna 1817 Martti Luther nähtiin vapauttajana, koska Saksassa voimistuivat yhteiskunnallisia ja poliittisia reformeja vaativat voimat.

Sata vuotta myöhemmin ensimmäisen maailmansota loppui ja Luther nähtiin sankarina, joka oli uskaltanut vastustaa sotilaallista uhkaa edustavaa paavinvaltaa. Vuonna 1967 Lutheriin puolestaan tarttui sen vuosikymmenen hengen myötä sosiaalisen uudistaja leima.

Keskiössä kieli ja Raamattu

Tänä vuonna maallistuneessa Saksassa on korostunut etenkin Lutherin rooli saksalaisen kielen uudistajana. Luther käänsi aluksi Uutta testamenttia ja hän piti tärkeänä, että tavallinen kansa saisi omalla kielellään kuulla Jumalan sanaa.

–          Elämänsä aikana hän sai käännettyä koko Raamatun, mutta oikeastaan vasta pietismi toi Raamatun kaiken kansan pariin, Hille kertoi.

Pietismi on luterilaisuuden eräs suuntaus, joka syntyi Saksassa 1600-luvun lopussa. Se on osaltaan vaikuttanut myös Raamattuopiston hengelliseen työhön yksilön hurskautta ja Raamatun merkitystä korostavana liikkeenä.

Tänä vuonna 70 vuotta täyttänyt tohtori Rolf Hille on Württembergin luterilaisen kirkon pastori. Hänellä on pitkä ura evankelisen teorian ja käytännön työn edistäjänä.