Pienen kanadalaiskunnan päätös olla julistamatta Pride-kuukautta johti vuosia jatkuneeseen kiistaan.
Emo on noin 1 200 asukkaan maalaiskunta Ontariossa, aivan Manitoban rajan tuntumassa. Paikkakunta tunnetaan kristillisistä juuristaan ja rauhallisesta elämänmenostaan. Paikallisseurakunnat ovat kiinteä osa arkea, ja yhteisö on pitänyt tiukasti kiinni perinteisistä arvoista myös silloin, kun niistä on tullut kiistanalaisia.
Emo nousi useiden lehtien uutisotsikoihin Kanadassa vuonna 2020, kun paikkakunnan pormestari Harold McQuaker ja kunnanhallitus kieltäytyivät julistamasta kesäkuuta Pride-kuukaudeksi sekä nostamasta sateenkaarilippua kunnantalon salkoon. Pormestarin perustelut olivat yksiselitteiset: ”Meillä ei ole edes lipputankoa. Ja ennen kaikkea: Emo on hyvä kristillinen yhteisö.”
McQuaker kiteytti näkemyksensä näin: ”Ei ole lippua toisen puolen kolikolle”, viitaten siihen, että heteroseksuaaleillakaan ei ole omaa juhlapäiväänsä. Kommentti sai osakseen valtavasti kritiikkiä. Monet pitivät sitä syrjivänä ja homofobisena.
Oikeuden päätös: sakot, koulutukset – ja drag-esitys?
Päätökseen tyytymätön Borderland Pride -järjestö vei asian Ontario Human Rights Tribunaliin. Marraskuussa 2024 sieltä tullut päätös oli selvä: Emon katsottiin rikkoneen ihmisoikeuslakia, ja seuraamukset olivat tuntuvat. Kunta määrättiin maksamaan 10 000 Kanadan dollarin sakko, ja pormestarille lankesi henkilökohtaisesti maksettavaksi 5 000 dollaria. Lisäksi sekä McQuakeria että hallintojohtajaa vaadittiin suorittamaan erillinen ihmisoikeuskoulutus 30 päivän sisällä.
Pormestari ei kuitenkaan taipunut. Hän kieltäytyi maksamasta sakkoa vapaaehtoisesti ja kieltäytyi koulutuksesta, jota hän piti poliittisena painostuksena. Lopulta sakko kuitenkin perittiin suoraan hänen pankkitililtään huolimatta siitä, että valitusaikaa oli edelleen jäljellä.
Tilanne sai uuden käänteen, kun Borderland Pride ehdotti, että se suostuu lahjoittamaan osan saamastaan rahasta paikalliseen kirjastoon, mutta ainoastaan sillä ehdolla, että siellä järjestetään drag-satutuokio, queer-aiheinen lastenesitys heidän valitsemanaan ajankohtana.
McQuakerin vastaus oli lyhyt ja ytimekäs: ”Ei tule tapahtumaan.”
”En ole tehnyt mitään väärää”
Pormestari McQuaker on edelleen virassa, mutta hänen asemansa jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Osalle hän on konservatiivinen vastarannan kiiski, joka pitää kiinni periaatteistaan kasvavista paineista huolimatta. Toiset puolestaan pitävät häntä syrjivänä ja suvaitsemattomana.
McQuaker itse näkee tilanteen toisin: ”En ole tehnyt mitään väärää. En vihaa ketään. Jos joku tarvitsee koulutusta, niin se on LGBTQ-yhteisö, joka jatkuvasti painostaa ja esittää vaatimuksia, joita tavalliset ihmiset eivät voi hyväksyä.”
Vaikka oikeustaistelu on yhä vireillä ja kunta on jättänyt hakemuksen päätöksen kumoamiseksi Ontario Superior Court of Justiceen, McQuaker on tehnyt selväksi, ettei hän aio perääntyä vakaumuksestaan, vaikka se maksaisi hänen poliittisen uransa.
”Entä jos joku täälläkin kieltäytyisi?”
Emon tapaus ei ole jäänyt kaikilta huomiotta Suomessakaan. Entinen kansanedustaja ja vantaalainen poliitikko Mika Niikko nosti tapauksen esiin 28. toukokuuta 2025 julkaisemassaan Facebook-päivityksessä, jossa hän pohti lähestyvää Pride-kuukautta ja sen yhteiskunnallista painoarvoa.
”Suomessa on pian taas se aika vuodesta, jolloin valtamedia Ylen johdolla sivistää kansaa halusimme tai emme. Meille kerrotaan, mitä ajatella, mitä liputtaa ja mitä juhlia,” Niikko kirjoitti ja nosti esiin kysymyksen: ”mitä tapahtuu, jos joku ei suostu tanssimaan mukana. Onko hän silloin vihapuhuja, rikollinen… vai kenties vain itsenäisesti ajatteleva ihminen, joka uskaltaa sanoa ’ei kiitos’?”, Niikko pohti kirjoituksessaan. Hän päätti päivityksensä viittaamalla suoraan Emon tapaukseen: ”Ehkä pieni Emo ja sen pormestari kysyvät kysymyksiä, joita mekin Suomessa pian joudumme kohtaamaan. Mitä jos joku täälläkin kieltäytyisi nostamasta sateenkaarilippua?”
Suomessa Pride-kuukautta vietetään eri tavoin 1.6. – 30.6.2025 välisenä aikana. Tapahtumaa järjestävät useat eri tahot, kuten Helsinki Pride -yhteisö ry, Setan jäsenjärjestöt, yritykset, muut organisaatiot, opiskelijaryhmät ja vapaaehtoiset. Helsingin Pride -tapahtuman pääjärjestäjänä toimii Helsinki Pride -yhteisö ry.
Lähteet: