Piispat muistuttavat kannanotossaan: Maaseutu ja maanviljelys ovat elämän edellytys

 
Viljapelto-taustalla-sininen-taivas-ja-pilviä

”Maataloustuottajien ahdinko on taakka, jota on kannettava yhdessä. Maatalous on erityisasemassa, koska ruoantuotanto ei ole vain talouden asia. Riittävä ruoka on elintärkeää kaikelle elämälle”, piispat kirjoittavat.

Kuopion, Lapuan ja Mikkelin hiippakuntien piispat kantavat yhteisessä kirjoituksessaan huolta Suomen ruokaturvasta. Seurakuntalainen julkaisee kirjoituksen kokonaisuudessaan.

Maataloustuottajien kiristyneestä taloudellisesta tilanteesta ja jopa ahdingosta on puhuttu pitkään. Myös viljelijöiden jaksamisen ongelmista on kirjoitettu eri medioissa. Asia on noussut esille seurakunnissakin, joissa maataloustuottajista on tullut seurakuntien diakoniassa uusi kohderyhmä. 

Maatalousyrittäjien ahdinko tuntuu vain kiristyvän. Lannoite- ja muut tuotantokustannukset ovat nousseet rajusti niin, että menot ovat suuremmat kuin työstä saatu tulo. Se johtaa yhä useammat maatalousyrittäjät umpikujaan.

Kylväjä Neliöb. 1.-14.12. MJa

Luonnollisesti koronapandemian ja Ukrainan sodan seuraukset koettelevat myös maataloustuottajia. Epävarmuus tulevaisuudesta luo paineita yrittämiseen. 

Yhteistyö turvallisuuden perustana

Yhteiskunnassamme käydään parhaillaan laajaa turvallisuuskeskustelua. Kyse ei ole ainoastaan sotilaallisesta turvallisuudesta, vaan jokaista koskevasta kokonaisvaltaisesta asiasta.  

Tuotanto ja jakelukanavat voivat helposti halvaantua.

Merkittävä osa turvallisuutta on riittävästä ruoasta huolehtiminen. Elämme globaalissa maailmassa, mutta viime vuodet ovat opettaneet sen, että tuotanto ja jakelukanavat voivat helposti halvaantua. Silloin jokaisen kansakunnan tulisi selvitä omillaan, ehkä pitkiäkin aikoja.  

Suomalainen yhteiskunta rakentuu vahvalle eri viranomaisten ja toimijoiden yhteistyölle. Kun jokainen hoitaa oman vastuualueensa ja tehtäväkenttänsä, kaikki asiat hoituvat. Ruokaturvasta huolehtimisen kohdalla on nyt tummia pilviä.  

Jokainen voi vaikuttaa ruokaturvaan. Yksilön valinnat heijastuvat aina lähipiiriä laajemmalle. Suosimalla kotimaisia tuotteita ja maataloustuottajien lähituotantoa toimimme niin maailmanlaajuisesti hyvinvoivan luonnon hyväksi kuin oman maamme maatalousyrittäjien tukemiseksi.  

Yhteinen asiamme

Isä meidän -rukouksen pyyntö ”anna meille jokapäiväinen leipämme” johtaa muistamaan riippuvaisuutemme Luojasta ja hänen luomakunnastaan. Ruoka ei ole kulutushyödyke, vaan välttämättömyystarvike. Maaseutu ja maanviljelys ovat elämän edellytys.  

Maataloustuottajilla on yhteiskunnassa erityinen tehtävä. He tuottavat yhteisen ruokamme ja ylläpitävät hyvinvoivaa maaseutuympäristöä. Maataloustuottajien ahdinko on taakka, jota on kannettava yhdessä. Maatalous on erityisasemassa, koska ruoantuotanto ei ole vain talouden asia. Riittävä ruoka on elintärkeää kaikelle elämälle.  

Ruoan tuotanto riippuu sääoloista ja siitä, että ympäristö ja ilmasto mahdollistavat viljelyn. Luonto opettaa nöyryyttä: olemme riippuvaisia maasta, olemme sidoksissa Luojaan. Siksi isovanhempamme tekivät leipomansa leivän päälle ristinmerkin. 

Maataloustuottajien ja kotimaisen tuotannon tilanne on yhteinen asiamme. Tässä ruokaketjun eri toimijoilla on vastuunsa ja tehtävänsä. Tärkeintä on huolehtia siitä, että jokaisella Suomessa asuvalla on kaikissa oloissa ruokaa. Tähän tarvitsemme kotimaista kannattavaa tuotantoa ja jaksavia tuottajia.  

 

Seppo Häkkinen, Mikkelin hiippakunnan piispa

Jari Jolkkonen, Kuopion hiippakunnan piispa

Matti Salomäki, Lapuan hiippakunnan piispa