Perunahankkeet auttavat Pohjois-Korean vaikeimpaan ruokapulaan

Kuva Fidan arkisto

Fidan siemenperunahankkeet Pohjois-Koreassa arvioitiin keväällä kahden ulkopuolisen arvioijan toimesta. Kaksi siemenperunahanketta ovat paikanneet yli sadantuhannen ihmisen ruokavajetta vaikeimpaan vuosittaiseen pula-aikaan.

Arviolta noin 107 500 ihmistä haavoittuvissa ja köyhissä perheissä hyötyy ruokaperunatuotannon lisäyksestä Jongjun hankealueella maan pohjoisosassa vaikeimpaan aikaan elo-ja syyskuussa ruokavarastojen ehdyttyä.

–Fidan hanke on ollut strategisesti loistava, vaikka se onkin epätyypillinen. Arviointijaksolla ruoan saatavuus maassa heikkeni, ja samaan aikaan ulkopuolinen apu jyrkästi väheni. Pohjois-Korean valtio tukee järjestön vahvaa asemaa maassa, totesi arvioija Kari Leppänen.

Fidan siemenperunahanketta on toteutettu Jongjussa Pohjois-Pjonganin läänissä vuodesta 2001 yhteistyössä Pohjois-Korean maatalouslaboratorion ja viiden osuuskuntatilan kanssa. Tänä aikana alueen perunasadot ovat kasvaneet, myös lukumääräisesti kahteen vuodessa. Hanke etelässä Sepon alueella Kangwonin läänissä alkoi vuonna 2013 viidellä osuuskuntatilalla.  Siihen niveltyy EU-rahoitteinen perunaviljelyhanke. Paraikaa on käynnissä koulutusvaihto Jongjun onnistumisten tuomiseksi etelään.

Biolannoitteet tehokäytössä

Perunavarastointia on kohennettu luonnolliseen ilmakiertoon perustuen, ilman tarvetta sähköön, mikä on mahdollistanut satojen paranemisen. Sadot kasvaisivat enemmän, jos maalla olisi käytössään sopivia lannoitteita ja viljelyalan vuorottelu. Kaikki biojäte kerätään tarkoin talteen, mutta se ei riitä lannoitteeksi.

–Kompostointi on korealaisille seuraava iso asia hankkeessa, kertoo maakoordinaattori Sam Hatava.

Maassa ohjataan ruoantuotantoa määrällisillä tavoitteilla, mistä syystä satoisuus on ollut toivottava ominaisuus. Jongjun ruokaperunasadot eivät enää jää kovin paljon vaikkapa Suomen sadoista jälkeen.

–Tärkeintä olisi luopua rehuperunan viljelystä. Sehän ei maistu hyvälle, vaikka tuottaakin isomman sadon, taustoittaa maassa työskennellyt konsultti Eero Horstia.

Arvioinnin mukaan Fida on osaltaan onnistunut pienentämään maan riippuvuutta ruoantuonnista, jossa esiintyy myös katkoja perinteisten avustajamaiden vetäydyttyä. YK:n mukaan maan vuosittainen ruokavaje on edelleen noin miljoona tonnia vuodessa. Myös Fida osallistuu YK:n vuosittaisen raportin laatimiseen.

Tavoitteena kilot vai maistuvuus?

Yhteistyössä eurooppalaisten kanssa on onnistuttu löytämään maalle sopivat perunalajikkeet. Etelässä testataan jo viljelyssä lajiketta, jonka satokausi on viikon aikaisemmin kuin pohjoisessa kokeillun suomalaisen Timo-ruokaperunan.

Perunaa käytetään Koreassa juuresten lailla esimerkiksi keitoissa ja muhennoksissa. Perunan käyttö teollisena mutta maistuvana nuudelien raaka-aineena on paikallisten seuraava toive.

Evaluointi Koreassa ei ollut itsestäänselvyys, sillä järjestöjen toimintaa ohjaavat siellä monet säädökset. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota myös tietojen saatavuuden kehittymiseen. Fida voi toimia myös maaseudulla, mikä ei ole kaikille järjestöille mahdollista.  Evaluoinnin toteutuminen oli osoitus hyvistä suhteista ja vastavuoroisuudesta.

Aiheet