Palvovatko kristityt ja muslimit samaa Jumalaa? Lähetysjohtaja vastasi kuumaan kysymykseen.

Kuva: Sari Savela

Kylväjän lähetysjohtajan Pekka Mäkipään kanava Perustan teologisilla opintopäivillä oli otsikoitu rohkeasti: ”Vanhurskauttava Koraanin ja Raamatun Jumala.”

Islamilla ja kristinuskolla on paljon yhteistä. Esimerkiksi Jumalan nimi. Allah oli jo ennen islamia aramealaisten ja syyrialaisten kristittyjen Jumalasta käyttämä sana, Pekka Mäkipää kertoi.

Islamin syntymisen aikoihin Arabian niemimaalla eli paljon arabiaa puhuvia kristittyjä.

Kylväjän lähetyskurssi

‒ Todennäköisesti sana Allah on syntynyt aramealaisesta sanasta Elah ja syyrialaisesta sanasta Alah, Mäkipää valotti.

Hän on ollut mukana kääntämässä luterilaista Katekismusta turkin kielelle ja käännöstiimi valitsi sanan Allah Jumalaa tarkoittavaksi sanaksi aitoturkkilaisen Tanri-sanan sijaan.

Islamia ja kristinuskoa yhdistävä seikkoja paljastui lisää vuonna 867, kun Siinailta löydettiin vanhin tunnettu arabiankielinen Uusi testamentti. Kolmea lukua lukuun ottamatta kaikki luvut alkoivat samoilla sanoilla kuin jokainen Koraanin suura: ”Jumalan, armeliaan armahtajan nimeen.”

Yhteinen Abraham

Koraanin ja Vanhan testamentin sisällöissä on paljon yhteistä. Molemmissa kerrotaan esimerkiksi kuusi päivää kestäneestä luomisesta, Noan arkista, Abrahamista, Jumalan kivitauluihin kirjoittamasta laista, Daavidin lankeemuksesta Batseban kanssa ja Jeesuksen syntymästä neitsyt Mariasta.

Muslimeille Abraham on alkumuslimi, hanif. Hänestä puhutaan Koraanissa 245 jakeessa. Vain Mooseksesta kirjoitetaan Koraanissa enemmän kuin hänestä.

Mäkipää muistutti, että Abrahamia katsotaan islamissa kuitenkin eri tavalla kuin kristinuskossa.

‒ Juutalaiset ja muslimit painottavat Abrahamissa uskon kuuliaisuutta, kristityt painottavat uskon vanhurskautta.

Myös Ismael on islamissa tärkeä. Hän oli Saaran neuvosta Abrahamin esikoinen ja sai nimen, joka tarkoittaa ”Jumala kuulee”. Hän sai myös liiton merkin eli ympärileikkauksen. Molemmat pojat selviytyivät Jumalan erityisen suojeluksen avulla ja saivat erityiset siunaukset.

Jumala lupasi, että Ismaelista polveutuu suuri kansa, ja muslimit pitävät itseään hänen jälkeläisinään.

Mooses on puolestaan muslimeille tärkeä siksi, että hänen kauttaan salattu Jumala ilmaisi ihmiselle ominaisuuksiaan. Mooses sai kuulla, että Jumala on armelias, rakastava, alas kumartuva, säälivä ja antaa anteeksi.

Tiet eroavat

Uuden testamentin kohdalla tiet kuitenkin eroavat. Muslimit uskovat, että tietyt osat Raamatusta on pilattu. Pilatut osat ovat kristittyjen mielestä Jumalan tuntemisen ja vanhurskauttamisen kannalta olennaisia, sillä ne käsittelevät Jumalan syntymistä ihmiseksi ja hänen pelastavaa kärsimistään Kristuksessa.

‒ Ovatko Koraanin ja Raamatun Jumala sitten sama Jumala? Mäkipää kysyi.

Lähetystyön ja lähetysteologian kannalta kysymys on olennainen. Siihen voi vastata selvittämällä, onko Jeesuksen Isä Muhammedin Jumala

Yhtäläisyyksistä huolimatta Koraani ja Raamattu eroavat Mäkipään mukaan keskeisissä kysymyksissä.

‒ Oppia Jumalasta ei voi erottaa kristologiasta. Palvoessaan Jumalaa, kristityt palvovat Isää, jonka kanssa Jeesus on yhtä ja jota ilman Jumala muuttuu tunnistamattomaksi.

‒ Kuilu islamin ja kristinuskon välillä jakautuu tässä kohtaa Punaista merta laajemmaksi. Voimme soveltaa Kristus-keskeistä tulkintaa Vanhaan testamenttiin, mutta emme Koraaniin, Mäkipää sanoi.

Heikoksi tullut kaikkivaltias

Suurin ero kristinuskon ja islamin välillä on Mäkipään mukaan siinä, että kristinuskossa Jumalan kaikkivaltius tulee täydelliseksi heikkoudessa.

Hänen mielestään islamista ei kuitenkaan ole koskaan syytä puhua halveksivasti.

‒ Emme tiedä loppuun asti, mitä Ismaelin siunaukseen liittyy.

Ilman Jeesusta muslimi jää kuitenkin osattomaksi Jumalasta.

‒ Missiologian näkökulmasta meillä ei ole sama Jumala.

Islamissa ihmisen ongelmana on tietämättömyys, johon Jumala vastaa johdatuksella. Hän ohjaa valitut menestykseen.

Kristinuskossa ihmisen ongelmana on synti, johon Jumala vastaa sovituksella. Hän ohjaa pelastamansa ihmisen elämään armossa.

‒ Kristinuskossa syntiä ei voi saada anteeksi katumalla. Siihen tarvitaan sovitus ja vakaat armon takuut. Tätä asiaa ei kysytä meiltä, vaan se kysytään Kristukselta. Hyvät teot ovat seurausta elämästä armossa, Mäkipää totesi.

Hän kertoi, että Saksan maakirkoissa on päätetty lopettaa lähetystyö juutalaisten parissa.

‒ Keskustelu käy nyt kuumana siitä, tuleeko muslimeille julistaa evankeliumia vai ei. Käsitys abrahamilaisten uskontojen ykseydestä on tulossa suosituksi.