Elämäntaito: Aatelisnaiset auttajina – kolme tarinaa siitä, miten ylhäiset syttyivät diakonialle

Päivi Räsänen kirkolliskokouksessa: Avioliittolain muutoksen vaikutusta kirkkoon ei tule vähätellä

 

Ministeri Räsäsen kättelyvuorossa piispa Irja Askola. Kuva Vuokko Vänskä

– Avioliittolain muutos on konkreettinen esimerkki siitä, että emme elä enää kristillisessä yhtenäiskulttuurissa, totesi toimitusministerinä sisäministerin tehtäviä hoitava Päivi Räsänen vieraillessaan valtiovallan edustajana kirkolliskokouksessa tänään perinteisessä kahvihetkessä.

Hän kiitti hyvästä yhteistyöstä valtiovallan ja kirkon välillä. Yhteistyön saavutuksista hän mainitsi lainsäädännön muutoksen yhteisövero-osuuden korvaamiseksi valtionavustuksella. Räsänen peräänkuulutti yhteiskuntaan ja kirkkoon yhteisöllisyyttä ja lähimmäisyyttä, joka on hänen mukaansa laajempaa kuin suvaitsevaisuus.

Päivi Räsänen otti tapansa mukaan kantaa kirkossa käytävään keskusteluun ja kirkolliskokouksessa esille tuleviin asioihin. Hän toi esille oman kantansa kirkolliskokouksen edustaja-aloitteeseen eduskunnan äänestämästä uudesta avioliittolaista.

– Tässä kirkolliskokouksessa käsitellään edustaja-aloitetta, jossa ehdotetaan arviointiprosessin käynnistämistä avioliittolain muuttamisen vaikutuksista kirkkoon ja kirkon vihkimiskäytäntöihin.

Sansa neliöb. 1.-30.5.

Hän totesi avioliittoinstituution olevan hengellisen ja maallisen vallan leikkauspisteessä.

– Toisaalta naisen ja miehen välisellä avioliitolla on syvä teologinen merkitys muun muassa Pyhän Kolminaisuuden sekä Kristuksen ja seurakunnan suhteen symbolina. Toisaalta se on maallisena instituutiona asetettu suojaamaan yhteiskunnan heikoimmille jäsenille – lapsille – mahdollisimman turvallinen ja vakaa kasvuympäristö.

Räsänen totesi, että pohjoismaissa yhteiskunnan avioliittolainsäädäntö ja kirkon avioliittokäsitys ovat kulkeneet käsi kädessä vuosisatoja. Sukupuolineutraalin avioliiton toteutuessa hänestä on vaikeaa, kun tämä yhteys katkeaa.

– Kirkko kuitenkin säilyttää vapautensa varjella aarteitaan vaikka yhteiskunta niistä luopuisikin. Avioliittolain muutos on konkreettinen esimerkki siitä, että emme enää elä kristillisessä yhtenäiskulttuurissa. Samalla on hyvä muistaa, että tämän kaltainen pitkä yhteiselo on kirkon historiassa ja tämän hetken maailmassa poikkeus. Suurin osa maailman kristityistä elää yhteiskunnissa, joissa valtiovallan suhde kristillisyyteen ja kirkkoon on jännitteinen, Räsänen sanoi.

Räsäsen mukaan avioliittolain muutoksen vaikutusta kirkkoon ei ole syytä vähätellä. Se tulee haastamaan kirkon eri tavalla kuin mikään aiempi yhteiskunnallinen muutos. Siitä selvitäkseen kirkon tulee vahvistaa identiteettiään itsenäisenä kristillisenä yhteisönä, kuten kirkkolaissa on linjattu: ”Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa.”

– Tältä pohjalta kirkko palvelee myös yhteiskuntaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kirkon sisällä tarvitaan rohkeutta säilyttää linjansa avioliitosta yhden naisen ja yhden miehen liittona, kun paine näistä luopumiseen kasvaa. Eduskunta tai lainsäädäntö ei suoranaisesti tätä painetta aiheuta, mutta eduskunnan päätöstä tullaan käyttämään kirkkoa ja sen yhtenäisyyttä vastaan, Räsänen sanoi.

Ministeri Päivi Räsäsen puheen voi lukea kokonaisuudessaan tästä linkistä.