Paastonaikana tarkistetaan elämän suuntaa

 

Elämällä tahtoo olla taipumus kaavamaistua. Ajankäyttö, tapa ajatella ja jopa koko elämänkatsomus jumittuu miltei huomaamatta samaan uraan.

Siksi välillä on hyvä pysähtyä vähän pitemmäksi aikaa pohtimaan oman elämän rataa. Onko jotakin, minkä pitäisi olla toisin?

Tätä tarkoitusta varten vietetään 40 arkipäivän pituista paastonaikaa. Paastonaikana ihmisiä kutsutaan aivan erityiseen itsetutkisteluun. 

Tätä auttaa se, että joitakin arjen tapoja muutetaan konkreettisesti. Elämää rauhoitetaan ja turhia asioita pudotetaan pois. 

Perheniemi trp.sh-neliö vkot25.-26.

Jotkut paastoavat makeisista, liiallisesta televisiosta tai jostakin muusta vähemmän tarpeellisesti.

Samalla otetaan joku syvällisempi mietiskelyprosessi työn alle. Esimerkiksi luetaan hengellistä kirjaa, käydään tavallista ahkerammin kirkossa tai vaikka tehdään pitkiä kävelylenkkejä, joiden aikana hiljennytään oman Jumalan eteen.

Mielenmuutosta täytyy harjoitella

Paastonaikaan valmistautuminen alkaa laskiaissunnuntaista. Silloin kirkoissa luetaan Jeesuksen sanoja, joissa hän puhuu tulevasta kuolemastaan.

Koko paastonaikaa leimaa katumuksen tuntu. Katumuksen raamatullinen sisältö on mielenmuutoksessa. 

Ihminen tunnistaa väärät asiat elämässään, tai jopa koko elämänsuuntansa vääryyden. Hän katuu sitä ja päättää uudistaa elämäänsä. Tähän hän tarvitsee aikaa ja Jumalan apua.

Siksi paastonaika kestää useamman viikon. Uusien elämäntapojen ja ajattelumallien oppiminen kun ei tapahdu käden käänteessä.

Paastonaika päättyy pääsiäiseen. Näin ilmaistaan kristillinen usko siihen, että ihminen saa elämänsä uudistavan voiman viimekädessä Jumalan Pojan kuoleman ja ylösnousemuksen kautta.