Pääkallot ja luurangot eivät kuulu vain halloweeniin – ne ovat osa Eetu Iljamon kristillistä taidetta

 

Keskiajan taide on Eetu Iljamon suurimpia inspiraation lähteitä.

Kristillistä taidetta tekevä Eetu Iljamo, 26, piirtää pääkalloja ja luurankoja. Hänen mielestään kristillinen taide keskittyy liikaa kiiltokuvamaisuuteen ja unohtaa ihmisen koko tunneskaalan.

Kaksi luurankoa seisoo matalassa vedessä, molemmilla sädekehät pään ympärillä. Toinen kaataa toisen päähän vettä astiasta. Ympärillä kaartuvat karut lehdettömät puun oksat ja taustalla näkyy kalpea aurinko tai kuu. Katsoja tulkitsee hahmot Jeesukseksi ja Johannes Kastajaksi. Tunnelma on karu ja värimaailma mustavalkoinen. Tilanne on riisuttu kaikesta ulkonaisesta koristuksesta. Tällainen on Eetu Iljamon teos Baptism (=Kaste).

– En tiedä olenko elämäni aikana koskaan piirtänyt tai maalannut mitään, mikä olisi tippaakaan lähellä realismia. Olen sitä mieltä, että jos haluaa realismia, voi ottaa valokuvan, Iljamo sanoo. Mystiikka on Iljamolle tärkeä elementti taiteessa.

IK-opisto neliöb. 15.-28.7.

– Keskiajan taide on meikäläisen suurimpia inspiraation lähteitä, Iljamo vahvistaa. Luurangot ja pääkallot ovat perinteisesti olleet kuoleman ja katoavaisuuden symboleita. Mutta toisin kuin keskiajan taiteessa, Iljamo ei ole koskaan ajatellut, että hänen taiteensa luurangot merkitsisivät kuolemaa.

– On sinänsä hassua, että en ole koskaan ajatellut sillä tavalla oman taiteeni suhteen. Niin pienestä kuin jaksan muistaa, minulla on ollut jonkinlainen pakkomielle luurankoihin ja pääkalloihin enkä ole koskaan ajatellut niitä kuolleina, hän selittää. Iljamolle luurangot eivät ole myöskään näyttäytyneet pelottavina. Hän on aina rakastanut elokuvien luurankohahmoja ja pitänyt erityisesti vanhojen kauhuelokuvien estetiikasta.

Iljamo on viime aikoina alkanut pohtimaan, mikä häntä luurangoissa kiehtoo.

Crucifixion fixation

– Luuranko riisuu ihmisen kaikesta ulkoisesta kuten ihonväri, sukupuoli ja muut, hän analysoi.

Luurangot voivat olla tavallaan keitä tahansa.

– Loppujen lopuksi olemme kaikki luurankoja nahkojemme alla. Siinä kiinnostaa jonkinlainen universaalius, Iljamo pohtii.

Keskiaikaisen taiteen lisäksi Iljamoa inspiroi ortodoksinen ikonografia sekä vanhat vaihtoehtomusiikkityylit 1970-80 -luvun postpunk, goottirock sekä industrial. Myös neoekspressionismin, surrealismin ja psykedeelisen estetiikan vaikutus näkyy Iljamon taiteessa.

– Ja Jeesus totta kai! Sanotaan, että Jeesus on se pohjainspiraatio. Tämä luurankoikonografia on hengellistä harjoitusta samalla kun teen sitä. Siinä on koko ajan sellaista tietynlaista rukousta, Iljamo kertoo.

Marttyyreita ja ehtoollispikareita

Sakramenttiteologia on ollut aina Iljamolle tärkeää ja se näkyy myös taiteessa.

– Ehtoollinen on minulle henkilökohtaisesti todella tärkeä asia, hän kertoo. Iljamo pyrkii käymään ehtoollisella aina kun mahdollista.

– Ilman ehtoollisella käyntiä en usko, että olisin tässä. Jumala pitää sillä huolta. Se on niin henkilökohtainen asia, että se näkyy näissä kuvissa. Malja saattaa olla hyvin kämäisestikin piirretty jonnekin sivuun, mutta se on siellä, hän kertoo viitaten taiteessa esiintyviin ehtoollismaljoihin.

Iljamon taiteessa keskeisessä roolissa ovat marttyyrit, joiden uhrautumista hän ihailee kovasti.

– Marttyyrithan ovat aina siinä niitä voittajia, Iljamo sanoo.

Hän laajentaa marttyyriajatusta kristityn kokemiin vastoinkäymisiin laajemminkin.

– Jollain tavalla se on sellaista viestiä, että kannattaa jaksaa. Jeesuksen puolella olevat ovat voittajan puolella, vaikka kokisivatkin pahaa. Ja tietenkin taiteessa se huipentuu siihen marttyyrikuolemaan vaikka se ei elämässä niin kirjaimellisesti tapahtuisikaan. Jollekin se voi olla vaikka koulukiusaamista tai jotain tämmöistä. Se on symboli samalla kaikelle tälle, Iljamo selittää.

Kaikki taide jossain määrin hengellistä

Iljamo tekee myös taidetta, jossa ei ole avoimen kristillistä aihetta tai teemaa.

– Haluan kuitenkin ylistää Herraa kaikella mitä teen, myös niillä maallisemmilla kuvilla joissa ei ole mitään kristillistä, hän sanoo.

– En oikein usko sellaiseen maallisen ja hengellisen taiteen täydelliseen erottamiseen koska olen sitä mieltä, että loppupeleissä syntiä lukuun ottamatta kaikki tässä maailmassa on Luojan luomaa. Ajattelen niin, että kristitty voi tuntea ja tehdä kaikkea, kun niihin ei liity mitään syntiä.

Iljamo on sitä mieltä, että taiteilijan kristillinen vakaumus näkyy jollain tavalla tämän taiteessa, vaikka se ei olisikaan aiheeltaan suoranaisen kristillistä.

– Tavallaan se, mitä ihminen luo on luomakunnan asioiden jatketta ja Jumalan kädenjälki on pohjimmiltaan siinä jotenkin läsnä, Iljamo selittää.

Hän ajattelee kaiken taiteen olevan jossain määrin hengellistä. Joskus maallinen taide saattaa puhutella kristittyä yhtä lailla kuin kristillinen taide ja Jumala voi käyttää myös ei-uskovaa taiteilijaa saavuttamaan jotain hengellisesti antoisaa.

Kristilliseen taiteeseen lisää monitulkintaisuutta

Iljamo tykkää leikitellä ideoilla ja ajatuksilla. Hän haluaa jättää katsojalle tilan tulkita teosta oman mielensä mukaan. Hän toivoisi kristilliseen taiteeseen enemmän monitulkintaisuutta ja tunteiden kirjoa.

– Usein hengellinen taide päätyy tietynlaiseen yksinkertaisuuteen, hän sanoo.

– Haluaisin lisää kokeellisuutta kristilliseen taiteeseen: musiikkiin ja kaikkeen, koska kokeellisuus on mielestäni ihan parasta. Että uskalletaan ottaa riskejä. Kaikki hienot jutut syntyvät niin, että hieman nolottaa ennen kuin julkaisee, Iljamo naureskelee.

– Ei tarvitse pelätä sitä, että taide herättää muitakin tunteita kuin sellaista jippii-fiilistä.

Toisille liian makaaberia, toisille liian kristillistä

Joillekin kristityille Iljamon taide on liian makaaberia ja luurangot ja pääkallot saavat kavahtamaan. Sitä vastoin kristillisten piirien ulkopuolella taide on monille liian avoimesti kristillistä. Iljamo kokee jatkavansa kristillisen metallimusiikin uranuurtajien jalanjälissä.

– Hekin aikanaan kohtasivat vastustusta sekä kristilliseltä että ei-kristilliseltä puolelta, hän kertoo. Pahimmillaan häntä on syytetty jopa satanistiksi.

– On tietyt kristilliset tahot, jotka katsovat, että eikö tuo ole kauheaa. Kuva, jossa on Jeesus kuvattu luurankona on radikaalein juttu, minkä olen tehnyt.

Iljamo viittaa teokseen Crucifixion Fixation. Se on kuva Golgatalta, jossa luurankomuotoinen Jeesus on naulittuna ristille, ja paikalla seisovat roomalainen sotilas sekä joku apostoleista – molemmat luurankohahmoina.

Praise the Lord this Halloween

– Eihän ristiinnaulitseminen ole kaunis tapahtuma. Ei sen kuulukaan näyttää kauniilta ja hehkeältä, hän selittää.

Toisaalta Iljamo kertoo, että on saanut kristityiltä kuitenkin pääosin kehuja ja ihmiset ovat olleet vaikuttuneita. Hän on löytänyt paljon samanhenkisiä goottiestetiikkaa rakastavia kristittyjä ulkomailta. He löytävät toisensa muun muassa Instagramista, jossa Iljamon taide on esillä.

Ei-uskovilta saatu kritiikki on ollut epäsuorempaa. Iljamo on kokenut tulleensa joissain goottihenkisen taiteen piireissä itsensä syrjityksi.

– Joillekin on liikaa, että kuvat ovat avoimen ja suoran kristillisiä, Iljamo kertoo. Usein goottihenkisessä taiteessa on uushenkisyyteen tai vanhaan pakanallisuuteen liittyviä aiheita. On kuitenkin myös paljon sellaisia, jotka pitävät Iljamon taiteesta. He arvostavat uskallusta olla oma itsensä.

– On vaikeaa kuvitella, että mikään muu asia olisi enemmän minua itseäni kuin Jeesus ja luurangot, koska molemmat ovat minulle tosi läheisiä, Iljamo sanoo.

Luurangot pyhäinpäivänä vertautuvat tonttuihin jouluna

Iljamon yksi tuoreimmista teoksista on halloween-aiheinen. Siinä luuranko, jolla on sädekehä, paukuttaa tynnyreitä. Taustalla on iso kurpitsa ja tynnyrissä teksti ”Make Halloween Christian Again” ( Tehdään Halloweenista jälleen kristillinen) Kuvan yläosassa ovat tekstit ”For the Saints” (Pyhimyksille), ”For the Martyrs” (Marttyyreille), ”Hallelujah! Praise Jesus!” (Halleluja! Ylistys Jeesukselle!).

Iljamolle halloweeniin liittyvät elementit ovat henkilökohtaisesti tärkeitä. Hänelle oli merkityksellistä oivaltaa, etteivät halloweenin juuret ole pakanallisuudessa.

– Halloweeniin liittyy paljon kaikenlaista uskomusta saatananpalvonnasta ja muusta pakanallisuudesta, joka ei kestä historiallista tarkastelua, hän sanoo.

Pyhäinpäivässä on loppujen lopuksi kyse kuolleiden ja marttyyrien muistamisesta. Oman kuolevaisuuden muistaminen on myös Iljamon mielestä tärkeää. Siinä tärkeintä on kuolemanjälkeisen elämän ja ruumiin ylösnousemuksen esillä pitäminen.

– Vaikka ne elävät luurangot menevät mystisen ja symbolisen kielen taakse, niissä on kuitenkin se idea, ettei elämä lopu kuolemaan, Iljamo selittää.

Hän uskoo, että ihmiset voidaan saada muistamaan pyhäinpäivän sanoma myös makaaberien halloween-hahmojen kautta.

– Ne ovat osa tätä, samalla tavalla kuin tontut ovat osa joulua. Ei niissä ole mitään pahaa kunhan ne eivät ole koko juhlan keskiö. Joulupukkikin on tavallaan leikkiä. Samalla tavalla erilaiset asut ja hahmot voivat olla osa pyhäinpäivän viettoa.

– Minulla on parvekkeella tälläkin hetkellä ihmisen kokoinen luuranko-ukko, Iljamo kertoo.

– Olen sisäisesti ollut aina lapsi, enkä halua hukata sitä.