Opettaja: tiedätkö mitä on klassinen luterilainen koulutus?

 

Opetustaulu Lutherista perheensä parissa. Kuva: Turun museokeskus

Koulua uudistetaan milloin digiloikalla, milloin luokattomalla lukiolla ja milloin luokkahuoneettomalla opiskelulla. Mutta kuinka luterilaiset uskonpuhdistajat muuttivat oman aikansa koulua?

Kun Luther, Melanchthon ja muut reformaattorit tarttuivat koulujärjestelmään sen uudistamiseksi, he eivät keksineet pyörää uudelleen eivätkä raivanneet koko historiaa pois pöydältä. Toisin kuin aikansa radikaalireformaattorit, luterilaiset arvostivat antiikista asti periytyvää klassista koulutusta ja tahtoivat muokata sitä.

Mutta mikä oikeastaan oli se klassinen koulutus, jonka uskonpuhdistajat halusivat osaksi säilyttää ja osaksi muokata vastaamaan käsityksiään? Se oli antiikista periytyvät niinsanotut ”vapaat taidot” tai ”vapaat taiteet” (artes liberales). Uskonpuhdistajien mielenkiinnon kohteena oli erityisesti näihin ”taiteisiin” kuuluva alkeisopetuksen kolmijako trivium eli grammatiikka, logiikka ja retoriikka. Grammatiikan tavoitteena on opettaa oppilaalle kielen perusteet kirjallisuuden ja kieliopin kautta. Logiikka tai dialektiikka puolestaan oli oppiaine, joka tähtäsi totuuden löytämiseen päättelysääntöjen ja väittelyn kautta. Retoriikan oppiaineen tavoite on tehdä oppilaasta vakuuttava puhuja, joka osaa kääntää kuuntelijansa puolelleen.

israelpvt

Kaste, kutsumus ja katekeesi osoittivat luterilaisen koulutuksen suunnan

Luterilaisen syntiopin katsottiin osoittavan, että ihminen on niin langennut, että hän tarvitsee jumalallisen väliintulon syntiensä konkurssipesän selvittämiseksi. Tämän katsottiin alkavan kasteessa, jossa lapselle lahjoitettiin Jumalan valtakunnan kansalaisuus ja hänen syntiensä syyllisyys pyyhittiin pois. Tällä tavalla syntynyttä kristittyä tuli tämän jälkeen kaste- ja lähetyskäskyn mukaisesti opettaa. Näin klassisen koulutuksen katsottiin kuuluvan kaste- ja lähetyskäskyyn olennaisesti, sillä nyt koulun tehtäväksi tuli valmistaa oppilas ennen kaikkea ymmärtämään luterilaista teologiaa, rakastamaan totuutta ja opettaa elämään sitä todeksi. Koska ihminen on myös maallisen valtakunnan kansalainen, koulutuksen tuli valmistaa häntä Jumalan maallisenkin hallintavallan eri tehtäviin.

Keskiajalla kutsumus saatettiin käsittää pelkästään kristityn ammatiksi, mutta Lutherin opetus muutti tätä käsitystä. Kutsumus oli nyt mikä tahansa rooli tai asema, jossa kristitty toimi elinaikanaan: hänellä oli ammattinsa lisäksi esimerkiksi lapsen, isän, äidin, piian, rengin, isännän, emännän, palvelijan, sotilaan tai ruhtinaan kutsumus. Tästä syystä kapea ammattiopetus ei ollut riittävä peruskoulutuksen ihanne, vaan laaja klassinen koulutus valmistaisi kastetun kristityn hänen monenlaisiin kutsumuksiinsa, joissa hän toteuttaisi Jumalan lain vaatimuksia lähimmäisiään palvellakseen, pyytäisi rikkomuksiaan ja laiminlyöntejään anteeksi ja vastaanottaisi anteeksiannon.

Jotta kutsumuksen eläminen tulisi mahdolliseksi, koulutukseen tuli lisätä katekeesia, eli katekismuksen opettelua ja sen rukoilua. Taitava opettaja nivoisi kunkin aineen opetuksen osaksi luterilaista maailmankatsomusta.

Lue lisää Uuden Tien verkkosivuilta!