Minna Silver johdattaa Elää ja kuolla muinaisessa Jerikossa -kirjassaan (Gaudeamus 2025) ikivanhan kaupungin vaiheisiin. Useasti paikalla käynyt ja sen löytöjä tutkinut Silver kaivaa kerros kerrallaan esiin Jerikon kadonnutta elämää ja avaa kaupungin keskeistä merkitystä ihmiskunnan menneisyydessä.
Jerikossa asuttiin jo yli 12 000 vuotta sitten. Kaupunki sijaitsee Jerusalemin itäpuolella lähellä Jordanjokea. Jeriko tunnetaan Raamatusta kaupunkina, jonka israelilaiset valloittivat Joosuan johdolla. He marssivat kaupungin ympäri kuusi päivää ja seitsemäntenä päivänä pappien puhaltaessa oinaansarvisiin torviin ja kansan huutaessa sotahuudon kaupungin muurit sortuivat ja israelilaiset hyökkäsivät kaupunkiin (Joos. 6). Jerikon muinaistutkimus ja ajallinen syvyys ovat jääneet kuitenkin melko tuntemattomiksi.
– Jerikoa voidaan pitää proto- eli alkukaupunkina siinä missä Turkissa sijaitsevaa Çatal Höyükiäkin, mutta Jeriko on vanhempi. Siten se on maailman vanhin ja tunnetuin alkukaupunki, arkeologi Minna Silver kertoo.
Elää ja kuolla muinaisessa Jerikossa -teoksessa hän johdattaa nykyisen modernin kaupungin kyljessä nousevalle Tell es-Sultanin rauniokummulle, jonka syvissä kaivannoissa voi nähdä kadonneen elämän monenlaisia kerrostumia.
Teos valaisee Jerikon vaiheita kivikaudelta pronssikauden loppuun. Vuosien kuluessa kaupunkeja katosi ja muureja murtui – pelkästään varhaispronssikaudella eli noin 3300–2300 eKr. Jerikon muurit oli rakennettu uudelleen jopa kuusitoista kertaa.
Jerikon rooli ihmiskunnan menneisyydessä on ollut keskeinen, ja sinne muodostui jo kivikaudella pitkälle kehittynyt yhteiskunta. Monet ovat halunneet hallita viljavaa Jerikon keidasta, ja sen strateginen sijainti Jordanjoen tuntumassa on ollut tärkeä.
Hämmästyttävien löytöjen kautta teoksessa hahmottuu, keitä Jerikossa oikein asui ja millaista oli heidän elämänsä. Esimerkiksi temppeleiden tai pyhäkköjen pystyttäminen viittaa ammatteihin erikoistumiseen, ja astroarkeologisin havainnoin on pyritty osoittamaan astronomisen ja kalendaarisen ymmärryksen kehittyneisyyttä. Sosiaalisesta organisoitumisesta ja päällikkyysjärjestelmästä tai kuninkuudesta kertovat rakennushankkeet, varastointi ja mahdolliset kastelujärjestelmät. Myös uskonnollisesta elämästä on saatu arkeologian avulla tietoa.
– Monet seikat viittaavat Jerikossa siihen, että yhteisöllä oli sekä kuolemaan että elämän hedelmällisyyteen liittyviä uskomuksia. Heimon, klaanin ja esivanhempien tai vihollisiin kohdistuneen magian merkitys on riiteissä ilmeisesti ollut sosiaalisesti keskeistä, Silver sanoo.
Muinaisten kerrostumien ja hautalöytöjen paljastusten lisäksi Silver avaa, millaisia kiistoja vuosisataiseen tutkimukseen liittyy, ja mitkä arvoitukset odottavat vielä ratkaisuaan.
