Britannian Pipliaseura on toteuttanut yhteistyössä Gallupin kanssa maailman suurimman tutkimuksen Raamatusta ja siihen liittyvistä asenteista.
The Patmos World Bible Attitudes Survey kartoittaa suhtautumista Raamattuun 150 maassa, 89 kielellä ja yli 91 000 vastaajan voimin.
Tutkimus osoittaa, että vaikka maallistuminen lisääntyy erityisesti Euroopassa, Raamatulla on yhä monin paikoin vahva merkityksellinen rooli – myös yllättävissä väestöryhmissä ja ei-kristittyjen keskuudessa.
Suomi sijoittuu tutkimuksessa ”sekulaariin kontekstiin” yhdessä muiden Pohjoismaiden ja Länsi-Euroopan maiden kanssa. Näissä yhteiskunnissa uskonto ei näy vahvasti arjessa: vain 40 prosenttia vastaajista pitää uskontoa tärkeänä, vaikka 53 prosenttia edelleen identifioituu kristityiksi.
Tutkimuksessa nousee esiin myös kiinnostava trendi: 18–25-vuotiaista ei-kristityistä jopa 39 prosenttia ilmoittaa olevansa kiinnostunut Raamatusta. Nuoret aikuiset lähestyvät Raamattua henkilökohtaisena resurssina, eivät pelkästään osana perinnettä.
Tutkimuksen mukaan Raamattu kiinnostaa myös ei-kristittyjä, heitä, jotka ovat uskonnottomia tai edustavat jotain muuta uskontokuntaa kuin kristinuskoa. Heitä arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti yli 250 miljoonaa.
Mielenkiintoinen havainto tutkimuksessa on sekin, että monissa maissa, myös maallistuneissa, enemmistö vastaajista pitää tärkeänä, että lapset oppivat tuntemaan Raamatun kertomuksia.
Tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimuksesta ja koulutuksesta muistuttaa, että kulttuurikristillisyys näkyy siinä, että monet haluavat lasten tuntevan Raamatun kertomuksia, vaikka eivät itse kokisi uskontoa henkilökohtaisesti merkityksellisenä.
Tutkimuksesta ilmeni myös, että uskonnollinen aktiivisuus ja hengellinen etsintä voivat kulkea erillään toisistaan.
Raamattu ja elämän merkityksellisyys
Apulaisprofessori Suvi-Maria Saarelainen, tutkija Kimmo Ketola ja pastori Juan Castillo kertovat, mitä tutkimustulokset heille viestivät.
Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Suvi-Maria Saarelaisen mukaan Raamatun käyttö liittyy ennen kaikkea haluun kokea elämän merkityksellisyyttä – ei pelkästään onnellisuutta.
– Vaikka Raamattu voi tukea hyvinvointia, se ei yksin selitä sitä, hän toteaa.
– Raamatun kokeminen tärkeäksi kulkee käsi kädessä henkilökohtaisen spiritualiteetin kanssa, toteaa puolestaan Kimmo Ketola.
– Raamattu ei ole kadonnut – se on muuttanut muotoaan. Nuoret löytävät sen puhelimesta, elokuvista ja keskusteluista. He etsivät merkitystä uusilla tavoilla, kertoo Oulun helluntaiseurakunnan pastori Juan Castillo.
