Ihmisiä ja ilmiöitä: Venäjän hyökkäys karisti Timo Soinista EU-kriittisyyden: ”Ennen katsoin tahallaan sivuun, kun sopi agendaan vetää turpaan”

Onko kirkolla oikeus päättää uskostaan?

 

Kristillisten medioiden väkeä kokoontui Helsingin tuomiokirkon kryptassa.

Kristillisten lehtien päätoimittajat pohtivat tänään kirkon ja yhteiskunnan suhdetta Helsingissä järjestetyssä paneelikeskustelussa. Keskusteluun nousi kirkon oikeus määritellä omaa toimintaansa. Vilkasta kommentointia herätti myös kirkon tämän hetkinen imago mediassa.

– Mielestäni meillä on kasvojen kohotuksen paikka. Miksi kirkosta on tullut puolustus taistelun paikka? Johtuuko se omasta huomiostamme ristiriitoja kohtaan. Meidän pitäisi miettiä tarkemmin mitä asioita haluamme tuoda esille yhteiskunnallisessa keskustelussa, Vantaan Laurin päätoimittaja Pauli Juusela totesi.

Sanansaattaja -lehden päätoimittaja Hannu Kippo muistutti, että tarvitsemme pohjan, jolla perustelemme toimintaamme.

– Täytyyhän meillä olla perusteet julistuksellemme, muuten olemme vain kasa mielipiteitä.

Sansa Neliöb 10.9.-9.10. MJa

– Emme voi valita sitä, mikä keskusteluun nousee, tuomme oman näkemyksemme siihen, mistä kulloinkin keskustellaan, huomautti puolestaan Leif Nummela Uusi Tie -lehdestä.

”Kirkko ei ole yhteiskunnan jatke”

Hannu Kippo alleviivasi puheenvuorossaan kirkon perustehtävää.

– Viimeaikaisessa keskustelussa on tullut sellainen vaikutelma, että kirkko on yhteiskunnan jatke. Kirkolla on kuitenkin alun alkaen aivan oma tehtävänsä, ihmisten sielujen pelastus, muistaako sitä enää kukaan? Kirkko nähdään joissakin kysymyksissä ihmisarvon polkijana, mutta siitä ei ole kysymys, Kippo linjasi.

Leif Nummelan mukaan yhteiskunnan tulee turvata uskon julistamisen vapaus.

– On huolestuttavaa jos yhteiskunta puuttuu uskon ilmaisun vapauteen. On huolestuttavaa kun oikeusministeri allekirjoittaa sellaisia julkilausumia, jotka suoraa puuttuvat kirkon oppiin ja itsemääräämisvapauteen.

Freija Özcan Sana -lehdestä pohti heikkeneekö kirkon mahdollisuus vaikuttaa sen epäyhtenäisyyden vuoksi.

– Onko kirkon ääni kuitenkin nykyään niin hajanainen, ettei se pysty enää yhtenäisenä rintamana vaikuttamaan asioihin. Kirkko voisi parhaimmillaan olla yhteiskunnan omantunnon ääni. Näyttää, että emme saa tuota ääntä ulos itsestämme, Özcan totesi.

Uskonto ja politiikka erilleen

Yhtä mieltä päätoimittajat olivat siitä, että politiikkaa ja uskontoa ei pitäisi sekoittaa keskenään.

– Ajattelen, että politiikka luo pelisäännöt, mutta ei ota kantaa hengelliseen ja moraaliseen määrittelyyn. Politiikan tehtävä on vaikuttaa ulkoapäin pelisääntöihin, uskonnon tulee vaikuttaa sisältä päin kasvatuksen kautta, Helluntaikirkon Ristin voitto -lehden päätoimittaja Leevi Launonen linjasi.

Launonen huomautti, että kristillisestä arvomaailmasta puhutaan usein, mutta sen määrittely on jäänyt puolitiehen.

– Kuinka moni tietää, mitä kristillisellä arvomaailmalla todella tarkoitetaan? Ajattelen, että kyse on Raamatun mukaisesta toiminnasta, vaikka sitä ei aina sellaiseksi tunnistettaisi. Esimerkiksi YK:n ihmisoikeudet nousevat kristillisyydestä, niiden juuria ei tosin enää tunnisteta. Politiikan ja uskonnon pitäisi pysyä rooleissaan. Hyvillä arvoilla varustetut kansanedustajat voivat saada paljon hyvää aikaan.

Kristillisten lehtien edustajat ottivat myös kantaa paljon kohua herättäneen ”Älä alistu” -kampanjan jälkimaininkeihin, joissa kirkon rahavirtojen sulkeminen herätysliikkeille on nostettu keskusteluun.

– Viimeksi tämä asia osui SLEY:n naispappeusjupakan yhteydessä. Eniten rahavirtojen sulkemisesta kärsivät tuolloin Kenian orvot. Rahat otettiin siis pois ihmisten auttamisesta, tämä on huolestuttavaa, Leif Nummela sanoi.

– Millaiset arvot kirkolla on kun aletaan tällä tavalla rahalla uhkaamaan, kysyi puolestaan Hannu Kippo.

 

Kuuntele koko keskustelu 5.4 klo 9.00 tai uusintana klo 13.00 Radio Deistä.