YK:n Agenda2030 -toimintaohjelmassa on sovittu yhteisistä, globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista. Monet ohjelmakohdat kuitenkin tosiasiassa murentavat hyvinvoinnin edellytyksiä.
Vuonna 2015 laadittu globaali toimintaohjelma Agenda2030 sisältää 17 tavoitetta, joiden tarkoituksena on parantaa ihmisten elinolosuhteita ja vahvistaa kestävää kehitystä. Emeritusprofessori Tapio Puolimatkan mukaan kyseessä on utopiaohjelma, joka lupaa poistaa köyhyyden maailmasta, puhdistaa ilmaston ja toteuttaa täydellisen yhdenvertaisuuden. Hän ja tutkimusjohtaja Juha Ahvio ovat molemmat jättäneet eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle kriittiset lausunnot ohjelman toteuttamisesta Suomessa.
– Monet menetelmät ja toimenpiteet, joilla kestävää kehitystä ohjelmassa tavoitellaan, ovat itsessään tuhoisia kestävälle kehitykselle. Tarkasteltiinpa asiaa yksilöiden, perheiden, kansakuntien, talouden tai ilmaston kannalta, niin monet ohjelmassa suositellut toimenpiteet ovat vastakkaisia tavoitteille, Puolimatka kritisoi.
Juha Ahvio ehdotti lausunnossaan, että Suomi irrottautuisi kokonaan Agenda2030:stä, kuten esimerkiksi Yhdysvallat on tehnyt.
– Ohjelma edellyttää ihmiskäsitystä, joka poikkeaa olennaisesti perinteisestä länsimaisesta ihmiskäsityksestä. Ilmastoideologiassa ihmistä itseään pidetään ongelmana, Ahvio sanoo.
Perinteinen perhekäsitys romukoppaan
Suomi on ollut mallioppilas Agenda2030:n tavoitteiden toteuttamisessa. Yksi Tapio Puolimatkaa huolestuttava tavoite on perinteisen perhekäsityksen ja avioliittomoraalin alasajaminen. Yhtenä esimerkkinä perhekulttuuria murentavasta toimenpideohjelmasta on se, että ”itsemääräämisoikeutta korostavan seksuaalikasvatuksen lisäämisen eteen Suomessa tehdään paljon työtä”, kuten asiaa koskevassa valtioneuvoston selonteossa todetaan.
– Agenda2030 tavoitteita toteuttaessaan Suomi on lisännyt itsemääräämisoikeutta korostavaa seksuaalikasvatusta, joka perustuu ns. liberaaliin seksuaalikäsitykseen. Sen mukaan seksuaalisuudella ei ole mitään normatiivista rakennetta eli ei ole olemassa puolisouskollisen, elinikäisen avioliiton normia. Kuitenkin historia opettaa meille päinvastaista, Puolimatka toteaa.
– Jos katsomme perheen ja avioliiton historiaa, niin siellä, missä naisen ja miehen avioliitto ja perheinstituution vakaus heikkenevät, koko yhteiskuntajärjestys alkaa rapautua, mistä seuraa köyhyyttä ja lasten pahoinvointia.
Agenda2030:n suosittelema itsemääräämisoikeuteen perustuva seksuaalikasvatus altistaa nuoria seksuaaliselle hyväksikäytölle viemällä heidät seksuaalimoraaliseen tyhjiöön, jossa nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö oikeutetaan ja siihen ei puututa. Normatiiviseen tyhjiöön jääneistä nuorista tulee helppoja uhreja seksuaalisille hyväksikäyttäjille. Puolimatka nostaa surulliseksi esimerkiksi Ison-Britannian, jossa kymmenet tuhannet hyvin nuoret tytöt ovat päätyneet raiskausjengien prostituoiduiksi.
Professori kritisoi myös Agenda2030:n lisääntymisterveystavoitetta, joka tarkoittaa käytännössä aborttikulttuurin edistämistä. Taustalla vaikuttaa ihmisarvoa polkeva lähestymistapa, jonka avulla pyritään myös eutanasian sallimiseen.
Ilmastotavoitteet hyödyttävät rikkaita
Agenda2030:n ilmastotavoitteet, joihin sisältyvät esimerkiksi yksityisautoilun rajoittaminen, polttomoottorien kieltäminen ja siirtyminen ei-fossiilisiin polttoaineisiin, voisivat olla Juha Ahvion mukaan ihan hyviäkin, jos niiden avulla todella voitaisiin parantaa ilmastoa.
– Uusiutuvan energian tuottaman sähkön varastoiminen on hyvin kallista, ja siksi sitä ei ole varaa tehdä laajamittaisesti. Niinpä tuulettomina ja auringottomina aikoina voi tulla sähkökatkoja. Energia ei riitä – varsinkaan, jos samaan aikaan digitalisoidaan ja tuotetaan tekoälyä, koska tällaiset laitteet syövät hirvittävästi energiaa.
Hiilineutraalisuuteen siirtyminen on taloudellisesti kallis, mutta vaikutuksiltaan heikohko projekti.
– Jos EU tulisi hiilineutraaliksi, sillä olisi tuskin mitään vaikutusta ilmastoon. Vuoteen 2050 mennessä maailma olisi 0,02 astetta viileämpi, vuoteen 2100 mennessä alle 0,1 astetta viileämpi. Kustannukset vuoteen 2100 mennessä olisivat yli 100 biljoonaa euroa. Suomen osuus kustannuksista olisi EU:n laskelmien mukaan 25 miljardia vuodessa. Tämä on valtava summa, kun otetaan huomioon, että Suomen sosiaali- ja terveysmenot ovat 27 miljardia vuodessa, Tapio Puolimatka vertaa.
– Todellisuudessahan luonto osaa sopeutua niin, että hiilidioksidin määrä lisääntyessä kasvit käyttävät sitä enemmän, jolloin esimerkiksi viljasadot kasvavat.
Puolimatkan mukaan hiilineutraalisuustavoitetta käytetään luomaan kauhuskenaariota maapallon tuhoutumisesta, jonka torjumiseen haalitaan valtavia taloudellisia satsauksia. Tämä on yksi keino siirtää rahoja köyhiltä rikkaille. Näin köyhien elämä kurjistuu entisestään.
Kohti kontrolliyhteiskuntaa?
Agenda2030:n tavoitteisiin sisältyvät Juha Ahvion mukaan myös väestökontrollipolitiikka, yhteiskuntasulkujen käyttäminen ilmasto- ja pandemiatoimina, WHO:lle valtaa keskittävä pandemiasopimus, pyrkimys rakentaa WHO:sta globaali terveysviranomainen sekä talouden ja terveydenhoidon digitalisaatiohankkeet, kuten digilompakon, digitaalisen identiteetin ja näihin liittyvän rokotepolitiikan ajaminen ja tekoälyn kehittämishankkeet.
– Kontrollitoimiin kuuluvat myös vihapuheen ja disinformaation torjuntahankkeet, jotka ovat ajavinaan tasa-arvoa ja vapautta, mutta johtavat tietyn ideologisen linjan pakkohallintaan. Myös kehoasi, liikkumistasi, syömistäsi ja autolla ajamistasi kontrolloidaan, Ahvio listaa.
Hän nostaa esiin 15 minuutin kaupunki-idean, mikä tarkoittaa sitä, että ihminen elää kaupungissa, jossa kaikki tarvittavat palvelut ovat 15 minuutin etäisyydellä. Tavoitteena on Ahvion mukaan kärjistettynä siirtää ihmiset kaupunkeihin ja täyttää maaseudut tuulivoimaloilla.
Henkinen resilienssi koetuksella
Vaikka Agenda2030:n väitetään oleva keino ihmisten henkisen resilienssin eli kestävyyden vahvistamiseksi, se todellisuudessa murentaa ja heikentää henkistä kestävyyttä muun muassa romuttamalla perhekulttuuria, toteaa Tapio Puolimatka. Myös Juha Ahvio pitää Agenda2030:n tavoitteita uhkana resilienssille.
– Kun lähdetään uhkakuvista, jotka esitellään tosina ja akuutteina, joudutaan reagoimaan voimakkaasti. Agenda2030:n ehdottamat toimenpiteet esitellään meille keinoina, joita ajatellaan tarvittavan henkisen kestokyvyn säilyttämiseksi. Tarkempi analyysi kuitenkin osoittaa monien Agenda2030:n suosittamien toimenpiteiden olevan suuria uhria henkiselle kestävyydelle.
Ohjelma on kuunneltavissa veloituksetta myös Spotifyssa.
Elina Uusikylä & IRR-TV toimitus
