Lähi-idän iskujen laajentuessa Turun Mikaelinseurakunnan nuorisopastori Jonathan Westergård lähettää kristityille viestin: ”Meidät on sidottu samaan kohtaloon juutalaisten kanssa.”
Turun Mikaelinseurakunnan nuorisopastori Jonathan Westergård on seurannut viime päivinä uutisia Lähi-idästä monenlaisin tuntein.
– Meillä on paljon iranilaisia ystäviä ja naapurissa asuu iranilainen kurdiperhe. On ollut hämmentävää seurata heidän kiitollisuuttaan siitä, mitä tapahtuu. He juhlivat heilutellen vierekkäin Iranin ja Israelin lippuja, Westergård kertoo.
Hän rohkenee sanoa iloitsevansa iranilaisten kanssa, vaikka sodan tuhot hirvittävät.
Yhdysvallat ja Israel aloittivat lauantaina laajat iskut Iraniin, joissa surmattiin muun muassa Iranin korkein johtaja Ali Khamenei.
Hyökkäys käynnisti nopeasti laajenneet vastaiskut eri puolilla Lähi-itää.
Iran on vastannut ohjus- ja drooni-iskuilla Israelia sekä Yhdysvaltain tukikohtia ja sen liittolaisia vastaan sekä aktivoinut liittolaisryhmiä, kuten Hizbollahin. Konfliktin laajeneminen Libanoniin on lisännyt alueellisen suursodan riskiä.
Tyhjiöön jotakin hyvää
Jonathan Westergård toivoo, että Yhdysvaltain ja Israelin pyrkimys kaataa Iranin diktatuuri maan opposition avulla onnistuisi.
– Haluan uskoa, että iranilaiset saavat nyt aikaan uuden hallinnon. Jos näin käy, koko alueelle tulisi rauhallisempaa. Iran on ruokkinut terrorismia, erityisesti Hizbollahia ja Hamasia.
– Pitää toivoa, että valtatyhjiöön saadaan jotakin hyvää.
Westergårdin mukaan hankalina aikoina on tärkeää, ettei mitään kansanryhmää ryhdytä mustamaalaamaan. Toisen maailmansodan holokausti osoittaa, millaisia seurauksia parjaamisella voi olla.
Jokainen kansa on Jumalalle rakas.
– Pitää rakentaa asennetta, että jokainen kansa ja ihminen on Jumalalle rakas.
Westergård näkee juutalaiset erityisen alttiina mustamaalaamiselle. Syyt tähän ovat hänen mielestään osaksi hengellisiä.
– Juutalaisviha on erikoinen ilmiö. Paholainen yrittää koko ajan lietsoa sitä, koska juutalaisilla on erityinen paikka Jumalan suunnitelmassa. Tämä on hengellinen taistelu, ei pelkästään inhimillinen.
Valittu vaan ei virheetön
Valitun kansan osa ei tarkoita, että juutalaiset olisivat parempia kuin muut, saatikka virheettömiä, Westergård painottaa.
– Yritän aina puhua hyvää juutalaisista, en siksi, että he ovat täydellisiä, vaan siksi, että mitään ryhmää vastaan ei saa käyttää vihapuhetta.
On luettava historiaa.
Hyvän puhumisen lisäksi elämme aikaa, jolloin on syytä kannustaa ihmisiä etsimään tietoa luotettavista lähteistä ja luettava historiaa, nuorisopastori sanoo.
Papintyössään hän on nostanut usein esille juutalaisuuteen liittyviä teemoja. Hän on mukana myös ensi viikolla järjestettävässä Kylväjä Areenassa, jonka aiheena on kirkon suhde juutalaisiin ja antisemitismiin.
Westergårdin lisäksi areenalla keskustelee muun muassa Vanhan testamentin ja judaistiikan professori Antti Laato.
Suhde arvioitava uudelleen
Westergårdin Kiinnostus juutalaisuutta ja Israelia kohtaan syntyi jo lapsena. Lapsuudenkodissa ja vanhempien tuttavapiirissä Israelia siunattiin ja Raamattua luettiin juutalaisen kansan kautta annettuna kirjana.
– Vierailin Israelissa ensimmäisen kerran jo lapsena, ja matkat innostivat tutkimaan asioita lisää. Esimerkiksi holokaustista luin jo silloin paljon.
Tragediat ovat muovanneet juutalaista kansaa.
Westergårdille selvisi, että tragediat ovat muovanneet voimakkaasti juutalaista kansaa ja sen historiaa.
– Yhden tuttavaperheemme esivanhemmat ovat kokeneet Puolan gheton, toinen joutui Auschwitzin keskitysleirin.
Toisen maailmansodan jälkeen länsimaissa kärsittiin huonoa omaatuntoa juutalaisten tuhoamisesta, ja YK:ssa äänestettiin ripeästi Israelin perustamisen puolesta.
Sittemmin äänet ovat muuttuneet, myös kirkoissa.
Westergård valmistelee Åbo Akademissa väitöskirjaa katolisen kirkon suhteesta juutalaisuuteen.
– Kaikkien kirkkokuntien on arvioitava suhteensa juutalaisuuteen uudelleen, Westergård esittää.
Ilman ystäviä maailmassa
Vainot ja väkivalta ovat saaneet juutalaiset epäilemään, onko heillä ystäviä maailmassa. He kokevat Westergårdin mukaan usein, että on pärjättävä yksin.
– Heidän on vaikea luottaa siihen, että muilla on hyvä tahto heitä kohtaan.
Ennen toista maailmansotaa kovin moni juutalainen ei kannattanut oman valtion perustamista.
Holokausti muutti tämän kokemuksen.
– Melkein kaikki juutalaiset olivat toisen maailmansodan jälkeen sitä mieltä, että heidän pitää muodostaa oma valtio, koska he eivät ole missään turvassa.
Tämä on punainen vaate, mutta sanon sen silti.
Westergård toivoo, että kristityt uskaltaisivat puhua juutalaisista Jumalan valittuna kansana sillä tavalla kuin Raamattu asian esittää.
– Tämä on punainen vaate monelle, mutta sanon sen silti.
– Jumala teki liiton Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa. Meidän pakanakristittyjen tulee muistaa, että meidät on pelastanut juutalainen. Tämä sitoo meidät heidän historiaansa ja kohtaloonsa, Jonathan Westergård toteaa.
Kylväjä Areena ”Mennään siis – juutalaisille ensin ” 12.3. 2026 klo 10–11. Etätapahtumassa Kylväjän koulutuspäällikkö Hanna Lindbergin kanssa keskustelevat Åbo Akademin Vanhan testamentin ja judaistiikan professori Antti Laato, Turun Mikaelinseurakunnan nuorisopappi Jonathan Westergård ja Kylväjän nuorten aikuisten työntekijä Sara Gumér. Suoraa lähetystä voi seurata tästä. Tapahtuman voi katsoa myös tallenteena.
