Netflix: Rowan Atkinsonin tähdittämä joulukomedia Man vs. Baby sisältää yllättävää kristillistä tematiikkaa 

 
 

Kuva: Netflix

Hylätyn vauvan luovuttaminen viranomaisille ei onnistu suunnitelmien mukaan, mutta vastoinkäymiset johdattavat lopulta seimen äärelle.  

Trevor Bingley (Rowan Atkinson) elää hiljaista elämää Englannin maaseudulla. Puitteet ovat vaatimattomat: pienen talon lämmitys ei toimi ja Bingley tekee aamutoimiaan pipo päässä ja patakintaat käsissä. Vaatimattomat puitteet on kuitenkin laitettu joulukuntoon: pieni joulukuusi on koristeltu suklaakonvehtien käärepapereilla. 

Bingley odottaa jo aikuisuuden kynnyksellä olevaa tytärtään Maddya (Alanah Bloor) ja entistä vaimoaan Jessiä (Claudie Blakley) luokseen joulunviettoon. Odotukset kuitenkin romahtavat, kun Jess ilmoittaa lähtevänsä Maddyn kanssa uuden miesystävänsä järjestämälle Barbadoksen matkalle. Tämän lisäksi käy ilmi, että Bingleyllä on ollut vaikeuksia saada laskujaan maksettua ja tyttären korkeakouluopinnotkin pitäisi kustantaa.

Bingley työskentelee viimeistä työpäiväänsä alakoulussa jonkinlaisena talonmiehenä ja elokuvan tapahtumat lähtevät liikkeelle, kun koulussa valmistaudutaan joulukuvaelman esittämiseen. Esitykseen on luvattu Jeesukseksi oikea vauva ja Bingleyn löytäessä ulko-ovelle koriin jätetyn vauvan, hän olettaa kyseessä olevan ”Jeesus-vauvan”. Esityksen jälkeen käy ilmi, että lapsi olikin hylätty koulun ovelle. 

Koska neliosainen sarja on genreltään komedia, lapsen toimittaminen viranomaisille ei tietenkään suju kuten voisi olettaa, vaan byrokratian, joulukiireiden ja väärinkäsitysten vuoksi toistuvat tilaisuudet luovuttaa lapsi poliisille tai sosiaalityöntekijöille epäonnistuvat. Jotta tilanne olisi mahdollisimman haastava, Bingleyn on juuri samana päivänä lähdettävä Lontooseen työhaastatteluun saadakseen rahakkaan työn talonvahtina. Lapsi on siis otettava matkalle mukaan. 

Atkinson sananvapauden puolustaja

Minisarjan on luonut ja käsikirjoittanut Rowan Atkinson yhdessä Will Daviesin kanssa. Erityisesti komediaelokuvista ja hahmoista kuten Mr. Bean ja Johnny English tunnetun Atkinsonin repertuaariin on vuosien varrella kuuluneet myös useat kristilliseen uskoon ja kirkonmiehiin liittyvät sketsit. Ehkä tästä syystä ateistit ovat halunneet tulkita hänen kuuluvan heidän leiriinsä ja tulkinneet hänen suhtautuvan pilkallisesti kristinuskoon. 

Atkinson on useaan otteeseen puolustanut vahvasti sanan- ja ilmaisunvapautta ja oikeutta tehdä komiikkaa myös uskontoon liittyvistä aiheista. Vuonna 2006 hän vastusti lakia, jossa kiristettiin vihapuheeseen kuuluvaa lainsäädäntöä ja kiellettiin ”uskontoja pilkkaavien sanojen” esittäminen. Hän on myös kritisoinut voimakkaasti woke-kulttuuria sen ilmaisun- ja sananvapautta rajoittavan ilmapiirin vuoksi.

Pyrkimykset on joissain piireissä tulkittu uskontovastaisuudeksi, vaikka sanan- ja ilmaisunvapautta rajoittavia lakeja ovat vastustaneet yhtä lailla myös monet kristillisen kirkon johtajat. Atkinson on myös toiminut yhteistyössä kristillisen järjestön kanssa lakimuutosten vastustamisessa. 

On selvää, että Man vs. Babyn käsikirjoittajilla ei voi olla negatiivinen suhtautuminen kristilliseen uskoon, sillä sarja sisältää useita positiivisessa valossa kuvattuja kristillisiä teemoja ja kristillistä symboliikkaa. 

”Anna hänelle paitasikin”

Trevor Bingley on esiintynyt aiemmin minisarjassa Man vs. Bee. Siinä miljonäärien talonvahdiksi ryhtyvää päähenkilöä piinaa mehiläinen, joka saa hänet lopulta hulluuden partaalle ja samassa rytäkässä miljoonakoti tuhoutuu palasiksi. 

Molempien sarjojen huumori perustuu jatkuviin epäonnisiin sattumuksiin ja vähältä piti -tilanteisiin, jotka saavat katsojan pyörimään vaivautuneesti tuolissaan. Atkinsonin esittäessä melkein mitä tahansa roolia, katsoja vertaa tätä mielessään hänen tunnetuimpaan hahmoonsa Mr. Beaniin. 

Vaikka Bingley on erityisesti edellisessä minisarjassa osoittanut olevansa myös tunaroinnin mestari, hänen roolihahmonsa ei voisi olla muutoin kauempana itsekkäästä ja omaa etuaan tavoittelevasta Beanistä. Bingleyn hahmo on toiset huomioon ottava ja hänen ohjaava periaatteensa Man vs. Babyssa näyttää olevan: Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille.” (Luuk.6:31)

Bingleyn asetuttua miljonäärien ökyhuoneistoon, hän herää yöllä alakerrasta kuuluvaan meteliin. Keittiössä hän kohtaa nuorehkon pariskunnan Sorenin (Angus Imrie) ja Amethystin (Ellie White), joilla on vauva mukanaan. He ovat tulleet varastamaan ruokaa keittiön kaapeista. Käy ilmi, että he ovat asunnottomia ja asuvat talon kellarissa ilman lupaa – siis nuori perhe ilman ”majapaikkaa” jouluna.  

Bingleyn suhtautuminen yllättävään kohtaamiseen on hyvin kristillinen: hän pakkaa hämmentyneelle pariskunnalle kassillisen ruokaa mukaan. Näin hän toteuttaa Jeesuksen Luukkaan evankeliumissa antamaa ohjetta: ”Jos joku vie sinulta viitan, anna hänen ottaa paitasikin. Anna jokaiselle, joka sinulta pyytää, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinulta jotakin vie.” (Luuk.6:29-30)

Jeesus tuo ihmiset yhteen

Sarja loppuu jouluateriaan, jonka Bingley valmistaa tarkkojen ohjeiden mukaan kalliista raaka-aineista. Talon omistajien on tarkoitus tulla kotiin nauttimaan ateriaa, mutta kaiken ollessa valmista, Bingley saa tiedon, että perhe onkin muuttanut mieltään ja mennyt viettämään joulua muualle. Erinäisten sattumien kautta Bingley kutsuukin aterialle edellisten päivien ja tapahtumien kautta kohtaamiaan ihmisiä: viranomaisia, naapureita ja kellarissa asustelevan perheen. 

Asetelma on varsin kristillinen ja tuo mieleen Jeesuksen Matteuksen evankeliumissa kertoman vertauksen kuninkaasta, joka järjestää pojalleen häät. Kutsutut eivät saavu paikalle, sillä heillä on kullakin omat menonsa. Silloin kuningas käskee palvelijoitaan kutsumaan paikalle ”keitä vain tapasivat, sekä pahat että hyvät” niin, että häähuone tuli täyteen vieraita. (Matt. 22:8-10) 

Sarja alkaa joulukuvaelmasta ja päättyy siihen. Paremman puutteessa Bingley kutsuu löytämäänsä vauvaa ”Jeesukseksi”. Tämä ”Jeesus-lapsi” on tuonut toisilleen tuntemattomat ihmiset yhteen.

Loppu huipentuu kohtaukseen, jossa jouluaterian vieraat asettuvat suuren seimen eteen niin, että heistä muodostuu perinteinen seimiasetelma: ”Jeesus-vauva” makaa keskellä, kolmella vieraalla on paperinen kruunu kuten tietäjillä ja muut ovat kumartuneet ihastelemaan joulun suurta ihmettä. Tämän sarjan tekijöillä on varmasti lämmin suhtautuminen joulun sanomaan. 

Seuraavaksi:

Fidan muutosneuvottelut päätökseen – 14 tehtävää lakkaa – myymälöiden määrää tarkastellaan