Kun Sara Saarela tuli nuorena uskoon, hän oli valmis tekemään seurakunnassa mitä tahansa – vaikka pesemään lastenleirillä vessoja. Nyt vuosia myöhemmin hän tutkii Raamattua työkseen. Saarelan mukaan keskustelu naisen asemasta jumittuu usein muutamaan kiistanalaiseen jakeeseen, vaikka Raamatun kokonaiskuva on paljon rikkaampi.
Nämä Paavalin lauseet nousevat keskusteluissa esiin kerta toisensa jälkeen
”Naiset vaietkoot seurakunnassa.”
”Sitä en salli, että nainen opettaa.”
”Vaimot, olkaa miehillenne alamaiset.”
Nämä Paavalin lauseet nousevat keskusteluissa esiin kerta toisensa jälkeen – usein irrotettuina asiayhteydestään. Niiden varaan rakennetaan helposti johtopäätös: Raamattu on miesten kirjoittama, miehiä varten.
Teologi ja raamatuntutkija Sara Saarela sanoo, että tällaisissa rajoittavissa perusoletuksissa piilee ongelmia.
– On tietysti tärkeää puhua myös haastavista kohdista, mutta on ongelmallista, jos keskustelu alkaa rajoituksista ennen kuin olemme maalanneet laajemman kuvan alkuseurakunnan elämästä.
Saarela on perehtynyt Raamatun naisiin yli 15 vuoden ajan. Hänen uusi kirjansa Eevasta Juniaan tarkastelee Raamatun naisten elämää historiallisesta ja teologisesta näkökulmasta – ja haastaa yksinkertaistavan kuvan Raamatusta ”mieskeskeisenä kirjana”.
Raamatun naiset eivät ole sivuroolissa
Onko Raamattu vain miesten kirja? Kysymys nousee Saarelan mukaan esiin yhä uudelleen – niin kirkossa kuin sen ulkopuolellakin.
– Raamatun tekstit ovat kyllä miesten kirjoittamia, ja niissä kuvataan paljon miesten elämää. Lisäksi hepreassa ja kreikassa maskuliinimuoto toimii usein oletusmuotona, mikä voi antaa turhan korostuneen vaikutelman mieskeskeisyydestä.
Oikeasti kuva Raamatun naisista on Saarelan mukaan paljon rikkaampi kuin usein ajatellaan.
– Yllättävän moni seurakuntalainen ei ole koskaan kuullut joistakin Raamatun naisista. Kun mainitsen esimerkiksi Junian tai naisprofeetta Huldan, saan joskus kommentin: ”Oho, onko tällainenkin henkilö Raamatussa?”
Yksi syy väärinkäsityksiin on Saarelan mukaan se, että monilla on Raamatusta varsin pinnallinen kuva.
Saarela muistuttaa, että monet keskeiset evankeliumien kertomukset ovat syntyneet tilanteissa, joissa juuri naiset olivat tapahtumien ensimmäisiä todistajia.
– Kun enkeli Gabriel ilmestyi Marialle, kuka muu oli paikalla? Tai kun naiset menivät Jeesuksen haudalle pääsiäisaamuna, hehän olivat ylösnousemuksen ensimmäiset todistajat.
Yksi syy väärinkäsityksiin on Saarelan mukaan se, että monilla on Raamatusta varsin pinnallinen kuva.
– Meillä on usein aika ohut käsitys siitä, mitä Raamatun teksteissä oikeasti sanotaan. Esimerkiksi antiikin tekstien lukemisen periaatteet eivät ole monillekaan tuttuja.
Silloin teksti voi helposti näyttäytyä naurettavalta tai jopa naisvihamieliseltä.
Pinnalliseen lukutapaan kuuluu se, että yksittäisiä jakeita siteerataan irrallaan asiayhteydestään.
– Silloin teksti voi helposti näyttäytyä naurettavalta tai jopa naisvihamieliseltä. Oikeasti Raamattu on kuin kirjasto: se sisältää erilaisia tekstilajeja ja tekstejä eri aikakausilta. Niitä pitäisi lukea omassa tyylilajissaan ja historiallisessa kontekstissaan, Saarela muistuttaa.
Patriarkaatti ei selitä kaikkea
Nykykeskustelussa Raamatun maailmaa kuvataan usein sanalla patriarkaatti. Sillä tarkoitetaan historiallista yhteiskuntajärjestelmää, jossa miehet hallitsevat. Saarela suhtautuu käsitteeseen varauksella.
– Sana helposti antaa kuvan menneestä maailmasta, jossa miehillä oli täydellinen valta, ja naiset olivat näkymättömissä. Todellisuus oli monimutkaisempi.
Ei se mennyt niin, että kaikki naiset olivat kaikkien miesten alamaisia.
Muinaisessa Israelissa perheet olivat kyllä isäkeskeisiä, mutta oli naisillakin vaikutusvaltaa.
– Naisilla oli kyläyhteisöissä merkittäviä rooleja. Raamattu kertoo myös kansan johtajista, jotka olivat naisia. Esimerkiksi Debora oli profeetta ja tuomari – käytännössä hengellinen johtaja.
Myös Uuden testamentin maailmassa naisten asema oli moninaisempi kuin joskus ajatellaan.
-Ei se mennyt niin, että kaikki naiset olivat kaikkien miesten alamaisia. Nainen oli yleensä joko isänsä tai miehensä suojeluksessa, mutta jos aviomies tai isä kuoli, tilanne muuttui. Esimerkiksi keisariajan Roomassa osa leskeksi jääneistä naisista jäi tarkoituksella naimattomiksi ja saattoi elää varsin itsenäistä elämää, Saarela sanoo.
Paavalin naistyötoverit unohtuvat usein
Keskustelu naisen asemasta seurakunnassa keskittyy usein Paavalin kirjeisiin. Saarela huomauttaa, että keskustelussa huomio kiinnittyy valikoivasti vain niihin jakeisiin, joissa naisen asemaa tunnutaan rajoitettavan.
– Samalla Paavalin tekstien äärellä sivuutetaan se, kuinka hänellä oli laaja verkosto naistyötovereita.
Esimerkiksi Roomalaiskirjeen lopussa Paavali kiittää useita naisia heidän työstään evankeliumin hyväksi.– Siellä mainitaan naisniminä diakoni Foibe, apostoli Junia sekä Priskilla, joka opetti ja johti kotiseurakuntaa yhdessä miehensä kanssa.
Kysymykset syntyivät opiskeluaikana
Saarelan oma kiinnostus aiheeseen kypsyi vuosien varrella.
– Tulin aikanaan uskoon aika lailla pystymetsästä ja imin kuin pesusieni kaiken, mitä seurakunnassa opetettiin.
Jotkut olivat sitä mieltä, ettei nainen saisi opettaa Raamattua lainkaan.
Saarela koki jo hyvin nuorena kutsua opettamiseen ja kirjoittamiseen sekä seurakuntatyöhön. Juuri pastoraalinen puoli hänen kutsumuksessaan herätti seurakunnassa joissakin myös varovaisia reaktioita.
– Minulle sanottiin esimerkiksi, että nainen voi kyllä palvella seurakunnassa monissa tehtävissä, mutta ei johtavana pastorina. Jotkut olivat jopa sitä mieltä, ettei nainen saisi opettaa Raamattua lainkaan, joskin tämä näkemys oli harvinaisempi.
Kurssi vaikutti ratkaisevasti Saarelan urapolkuun.
Koska Raamatun tuntemus oli vielä ohutta, Saarela hyväksyi nämä rajoittavat näkemykset pitkälti kiveen kaiverrettuina totuuksina.
– Ajattelin silloin, että jos vain saan tehdä Jumalalle mitä tahansa – vaikka pestä lastenleirillä vessoja – olen tyytyväinen.
Kysymykset eivät kuitenkaan kadonneet. Käännekohta tuli teologian opinnoissa IK-opistossa.
– Olin eksegetiikan kurssilla, jossa tehtävänä oli tutkia jaetta ”naiset vaietkoot seurakunnassa”. Kun aloin perehtyä tekstiin tarkemmin, tajusin, että kysymyshän on kaikkea muuta kuin yksinkertainen.
Kurssi vaikutti ratkaisevasti Saarelan urapolkuun.
– Huomasin, että rakastan eksegetiikkaa. Raamatun lukeminen sen historiallisessa kontekstissa avasi aivan uuden maailman.
Raamatun tarina ei pääty kiroukseen
Saarela muistuttaa, että yksittäisiä jakeita tärkeämpää on nähdä Raamatun kokonaiskertomus. Raamatun ydinsanoma voidaan hänen mukaansa tiivistää kolmeen sanaan: luominen, lankeemus ja lunastus.
– Luomisessa Jumala loi miehen ja naisen kuvakseen. Heidät luotiin yhdessä edustamaan Jumalaa maailmassa.
Lankeemus kuitenkin rikkoi jumalasuhteemme lisäksi ihmisten väliset suhteet.
Jeesuksen seuraajien tulisi elää todeksi sitä todellisuutta, jossa miehet ja naiset palvelevat Jumalaa yhdessä.
– Raamattu kuvaa realistisesti, miten synti vääristää myös miehen ja naisen välistä suhdetta.
Kristinuskon keskiössä on kuitenkin lunastus.
– Jeesuksen kautta Jumala korjaa sitä, mikä meni rikki. Raamatun kertomus päättyy uuteen luomakuntaan, jossa mikään ei ole enää kirouksen vallassa.
Saarelan mukaan kristittyjen kutsu on elää tästä tulevaisuudesta käsin jo nyt.
– Jeesuksen seuraajien tulisi elää todeksi sitä todellisuutta, jossa miehet ja naiset palvelevat Jumalaa yhdessä. Siksi keskustelu Raamatun naisista ei ole Saarelan mukaan vain kiista yksittäisistä jakeista.
Kyse on pohjimmiltaan siitä, millainen Jumalan valtakunta on ja millaiseen elämään evankeliumi kutsuu.
Teksti: Erika Niemelä
Kuva: Veera Haapalahti
*****
Jakeet, joihin naiskeskustelu usein jumittuu
- Kor. 14:34–35 – ”naiset vaietkoot seurakunnassa”
- Tim. 2:12 – ”sitä en salli, että nainen opettaa”
- Ef. 5:22 – ”vaimot, olkaa miehillenne alamaiset”
- Kor. 11 – pään peittämiseen liittyvät ohjeet
Sara Saarelan huomio:
Jos keskustelu alkaa vain näistä jakeista, alkuseurakunnan laajempi kuva – ja esimerkiksi Paavalin naistyötoverit – jää helposti varjoon.
Eevasta Juniaan
Näitä kutkuttavia raamattuteologisia kysymyksiä Sara Saarela käsittelee kirjassaan Eevasta Juniaan – Raamatun naisten elämä historiallisessa ja teologisessa tarkastelussa (Aikamedia, 2026). Kirja kutsuu lukijaa tarkastelemaan tuttuja tekstejä pintaa syvemmältä. Samalla avautuvat uudet näköalat – Raamatun tekstit ovat niin paljon rikkaampia kuin osaamme kuvitella.
