Mitä ylösnousemuksesta voi sanoa tieteen kielellä?

 

”Usko on täynnä merkityksiä, sisältöjä ja tunteita. Merkityksenä riittää, että Jumala on sana. Mutta kun hartaudesta tulee manifestaatio, Jumala katoaa jonnekin. Usko ja tieto eivät ole ihmisen hallinnassa, Matti Myllykoski sanoo. Kuva: Suomen Evankelisluterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetys ry

Dosentti Matti Myllykoski luotsaa pääsiäisen alla debatin, jossa kristitty ja uskonnoton tieteilijä debatoivat Jeesuksen ylösnousemuksesta akateemisena ongelmana.

Veritas Forum -keskustelutilaisuudet pidetään Helsingissä 23.3. ja Tampereella 30.3.

Dosentti Matti Myllykoski kohautti vuonna 1994 teoksellaan Jeesuksen viimeiset päivät. Kirjassa hän esitti, että Jeesuksen ruumis päätyi todennäköisesti joukkohautaan. Pääsiäisen alla Myllykoski luotsaa uskomusten asiantuntijoiden debatin, jonka aiheena on Jeesuksen ylösnousemus.J. J. Aleksi Markkanen on matemaattisten aineiden lehtori ja Suomen ensimmäinen apologin tehtävänimikkeellä työskentelevä henkilö. Hän valmistui Yhdysvaltain Biola Universitysta (M.A.) vuonna 2022. Hän on perehtynyt väitteisiin, joiden mukaan ylösnousemususkon takana ei voi olla historiallisesti tapahtunutta ruumiin ylösnousemusta. Markkanen tuo keskusteluun muun muassa Jeesus-tutkija N. T. Wrightin selitysmallin, jonka mukaan pelkät näyt eivät ole voineet synnyttää uskoa ylösnousemukseen.– Oli jotakin muutakin, mutta mitä? Markkanen innostaa kysymään.

Dei Neliöb. 9.2.-3.3.
Aleksi Markkanen. Kuva: Suomen Evankelisluterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetys ry

Ilmari Hirvonen viimeistelee filosofian väitöskirjaa näennäistieteestä ja skientismistä.Hirvonen huomauttaa, että historiantutkimuksessa pitää käyttää sellaisia syitä selittäviä mekanismeja, joiden esiintymiselle maailmassa on vahvaa riippumatonta näyttöä. Hänen mukaansa ylösnousemuksen perusteleminen historiallisesti on tämän vuoksi mahdotonta.– Historioitsijan tehtävä ei ole selittää, mikä on mahdollistanut Uudessa testamentissa kuvatut tapahtumat. Sen sijaan hänen pitää selittää, miksi joku on kirjoittanut tekstejä, joissa väitetään Jeesuksen nousseen kuolleista.Hirvonen kirjoittaa parhaillaan artikkelia ongelmallisista historiallisista selitysmalleista (Miracles and Aliens: Problems with Unorthodox Historical Explanations). Hänen mukaansa ihmeet ja muut tuntemattomiin prosesseihin perustuvat selitykset – esimerkiksi avaruusolennot pyramidien rakentajina – vetoavat tekijöihin, joille ei ole riittävää itsenäistä näyttöä.

Kummallista kannatusta

Aleksi Markkanen puolustaa näkemystä, että Jeesuksen ylösnousemus ei ole vuosikymmenten aikana kehittynyt legenda, vaan se oli kristinuskon keskeinen elementti alusta saakka.– Paavalin kirjeisiin on upotettu erittäin varhaista traditiota, joka on peräisin ensimmäisiltä vuosilta Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja hautaamisen jälkeen. Lisäksi vakaumus, että Jeesus oli jollain tapaa Jumala ja että hänen kuolemallaan oli sovittava merkitys, kuului alusta asti kiinteästi yhteen ylösnousemuksen kanssa.

Muut messias-liikkeet tyrehtyivät johtajansa teloitukseen, mutta Jeesus-liike kasvoi räjähdysmäisesti.

Markkanen huomauttaa, että muut messias-liikkeet tyrehtyivät johtajansa teloitukseen, mutta Jeesus-liike kasvoi räjähdysmäisesti.– Pelkkä tyhjä hauta tai pelkät aineettomat näyt eivät olisi tarjonneet riittävää perustaa uskoa, että hän nousi kuolleista. Opetuslapset olivat niin vakuuttuneita havainnoistaan, että olivat valmiit kuolemaan vakaumuksensa vuoksi.Markkanen huomauttaa, että jopa ylösnousemusta mahdottomana pitävät tutkijat myöntävät todistusaineiston hämmästyttävän laadun.– Vielä 1970-luvulla akateeminen maailma naureskeli tarinoille tyhjästä haudasta ja ylösnousseen ilmestymisistä. Nykyään tutkijoiden enemmistö myöntää, että hauta todennäköisesti oli tyhjä ja kokemukset aitoja, vaikka niiden aiheuttaja jää hämäräksi.Esimerkiksi johtaviin Paavali-tutkijoihin kuulunut ja ihmeitä selitysmalleina karsastanut emeritusprofessori E. P. Sanders sekä ateismiin kallistuva tekstikriitikko Bart D. Ehrman ovat pitäneet kiistattomana sitä, että Jeesuksen oppilaat kokivat tavanneensa Jeesuksen elossa.– Akateeminen keskustelu aiheesta on haasteellista, koska ylösnousemus historiallisena tapahtumana edellyttää ihmettä.Aleksi Markkanen ja Ilmari Hirvonen kertovat Veritas Forumissa perustelunsa sille, miksi tieteellisen sivistyksen saaneen länsimaisen ihmisen kannattaa uskoa tai olla uskomatta ihmeen mahdollisuuteen.

Ihmisestä tulee uskova, kun synti alkaa painaa ja häntä alkaa kiinnostaa armo.

Forumin moderoiva Matti Myllykoski odottaa kiinnostuneena, millaisia käsityksiä uskonnollisen totuuden luonteesta keskustelijat tuovat esiin.– Ei kukaan ihminen tule uskoon sillä tavalla, että hän ottaa selvää ylösnousemuksen väitetyistä historiallisista todisteista. Ihmisestä tulee uskova, kun synti alkaa painaa ja häntä alkaa kiinnostaa armo, elämän tarkoitus ja se, rakastaako joku minua.Myllykoski toivoo, ettei ihminen, jolle totuutta toitotetaan, jää selitysten ja teorioiden varjoon.

Ilmari Hirvonen. Kuva: Suomen Evankelisluterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetys ry

– Kukaan ei pääse käsiksi ylösnousemukseen kosmologisena totuutena.Miten Myllykosken oma usko on muuttunut joukkohautakohun jälkeen?– Olen hahmottanut spiritualiteetin toisella tavalla. Usko on täynnä merkityksiä, sisältöjä ja tunteita. Merkityksenä riittää, että Jumala on sana. Mutta kun hartaudesta tulee manifestaatio, Jumala katoaa jonnekin. Usko ja tieto eivät ole ihmisen hallinnassa.Myllykoski muistuttaa, että ihmisen käsitys totuudesta muuttuu koko ajan.– Ihmisellä on suhde johonkin, joka on muuttumaton ja sanojen takia. Hän on ihmisen ulkopuolella oleva toinen, mysteeri. Minulla on hänen kanssaan vuorovaikutussuhde, joka katoaa kun, häntä rupeaa määrittelemään.Sekä Matti Myllykoski että Ilmari Hirvonen ovat olleet mukana Veritas Forumeissa debatoijina. Hirvonen pitää maailmankatsomusten välisiä akateemisia keskustelutilaisuuksia merkittävinä, koska ne mahdollistavat hänelle keinon toteuttaa yliopiston kolmatta tehtävää eli tutkimustulosten välittämistä suurelle yleisölle.– Minä myös nautin väittelyistä, joissa käsitellään suuria maailmankatsomuksellisia kysymyksiä. On hienoa saada selville, mihin ihmiset uskovat tai eivät usko, ja millä perusteella.
Teksti: Danielle Miettinen