Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä suosittelee Suomen peruskouluihin yhteisen katsomusaineen opetusta. Se perustelee näkemystään säästösyillä ja yhdenvertaisuudella.
Työryhmä luovutti raporttinsa väestönkehityksestä ja sen vaikutuksesta perusopetukseen opetusministeri Anders Adlercreutzille torstaina 12.3.2026.
Vuosien 2023 ja 2040 välillä peruskouluikäisten lasten määrän arvioidaan vähenevän lähes 100 000 lapsella. Se pakottaa kunnat miettimään, miten perusopetus tulevaisuudessa järjestetään.
Raportti esittää tilanteeseen eri ratkaisuja. Keskeistä on kuntien välisen yhteistyön lisääminen sekä koulun rakenteiden tarkastelu. Yhtenä vaihtoehtona esiin nostetaan yhteinen katsomusaine, joka voisi vapauttaa resursseja.
Helsingin kaupungin kouluissa on tarkoitus käynnistää kaikille yhteinen katsomusopetus elokuussa 2027.
Työryhmän ehdotus uskonnonopetuksen lopettamisesta kirvoitti tuoreeltaan kommentteja puolesta ja vastaan.
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala ilmoitti Facebook-tilillään, että hän ja kristillisdemokraatit kannattavat oman uskonnon opetusta, josta ei tulla tällä hallituskaudella luopumaan.
”Tänä aikana uskonnonlukutaitoa tarvitaan enemmän, ei vähemmän. Ymmärtääkseen vierasta täytyy ensin jäsentää se, mikä on tuttua. Oman uskonnon osaaminen on avain muiden uskontojen tuntemiseen samalla tavalla kuin oman äidinkielen osaaminen luo pohjan muiden kielten osaamiselle.”
”Jo nykyisin uskontotunneilla tutustutaan paljon muihin uskontoihin, eikä uskontotunneilla harjoiteta mitään uskontoa. Samoin on hyvä muistaa, että jo nyt eri uskontojen väliset yhteiset tunnit ovat mahdollisia.”
”Uskonnon opetuksessa voitaisiin hyödyntää paremmin etäopetusmahdollisuuksia.”
Perussuomalaisten kansanedustaja, pappi Pekka Aittakumpu ilmaisi kantansa Suomen Uutisissa:
”Tällaista ei pidä hyväksyä. Suomalaisesta arvo- ja kulttuuriperinnöstä on pidettävä kiinni. Hallitusohjelmassa ei ole mainintaa oman uskonnon opetuksen poistamisesta, eikä perussuomalaiset tule sellaista hyväksymään.”
Aittakummun mukaan lapset ja nuoret tarvitsevat oman uskonnon tuntemusta sekä ymmärrystä suomalaisesta ja länsimaisesta uskontoperinteestä.
”Koko länsimainen kulttuuri perustuu kristinuskoon ja sen arvoihin. Jos ei tunne kristinuskoa, ei voi ymmärtää Eurooppaa ja länsimaista sivistystä.”
Ylelle työryhmän ehdotusta kommentoinut sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) kannattaa yhteistä katsomusainetta.
”Yhdenvertaisuus tulee sitä kautta, että kaikki lapset saavat saman tiedon ja opetuksen eri uskonnoista. Uskoisin, että se yhtenäistää suomalaisia. Se myös estää polarisaatiota, joka on tänä päivänä ilmiselvästi käynnissä.”
Vihreiden puheenjohtaja, Sofia Virta, ilmoittaa tiedotteessa puolueen jo pitkään kannattaneen mallia, jossa katsomusaineita opetetaan nykyistä enemmän yhdessä.
”Yhteinen katsomusaine olisi hyvä paikka vahvistaa kulttuurien tuntemusta. Siellä voidaan oppia ymmärtämään niin maailman eri uskontoja kuin myös suomalaisia perinteitä ja kulttuuria. Kun esimerkiksi jouluun, pääsiäiseen tai muihin suomalaisiin tapoihin liittyvä historia ja merkitys avataan kaikille, myös muista kulttuureista tulevat lapset pääsevät paremmin osaksi yhteistä kulttuurista ymmärrystä.”
Katsomusaineita opettanut ja tutkinut professori Arto Kallioniemi Helsingin yliopistosta oli mukana loppuraporttinsa nyt jättäneessä työryhmässä. Hän kertoo STT:lle olevansa oppiaineiden täydellisen yhdistämisen kannalla, sillä nykyinen malli ei kuvasta todellisuutta.
”Ihmiset kuuluvat aiempaa vähemmän kirkkoon, väestö on moninaistunut ja ihmisten käsitys omasta uskostaan muuttunut liukuvammaksi.”
Kallioniemen mielestä on erikoista, että kun koululuokassa keskustellaan arvoista ja hyvästä elämästä, tämä ei tapahdu yhdessä, vaan lapset jaetaan ryhmiin.
”Tämä ei ole nykypäivää eikä anna valmiuksia moninaiseen ja monikatsomukselliseen yhteiskuntaan ja dialogiin ihmisten välillä”.
