Miikka Niiranen: ”Apologiaa tarvitsevat eniten kristittyjen perheiden lapset”

Miikka Niiranen. Kuva: Sakari Röyskö

Kolmen lapsen isä ja Veritas Forumin koordinaattori Miikka Niiranen pitää apologian kiireisimpänä haasteena vastata kristittyjen perheiden lasten kysymyksiin.

Voiko uskoa puolustaa ja millaista apologiaa juuri nyt tarvitaan? Näihin kysymyksiin vastaa tänään tiistaina tieteen historiasta ja filosofiasta väitöskirjaa valmisteleva Miikka Niiranen Tiililä-seuran kokouksessa.

‒ Oman kokemukseni mukaan apologiaa tarvitaan kaikkein eniten kristittyjen perheiden lasten kohdalla. Vasta sen jälkeen tulevat ei-kristityt. Mikään määrä evankeliointia ei voi korvata kristillistä kasvatusta, jumalanpalveluselämä ja kotien hartauselämää, Niiranen sanoo.

PS Norvanto Hedelmästään puu tunnetaan

Niirasen mukaan kristittyjen perheiden lasten kasvatuksen eteen tulee taistella aseena hyvä teologia, lasten tasolle tuotuna.

‒ Esikoululaisellemme tuli aikoinaan kaverinsa kanssa juttua siitä, onko Jumalaa olemassa. Kaveri ei uskonut ja meidän muksulle vähän naureskeltiin, kun hän kertoi uskovansa. Lapsi otti asian esiin iltahartaudessa. Neuvoin häntä seuraavalla kerralla käyttämään kosmologista argumenttia.

Kosmologiaa esikoulussa

Kuulostaa erikoiselta, mutta sujuu helposti ‒ näin: Maailma ei ole voinut olla aina olemassa. Jonkun on siis täytynyt luoda se. Jumala on ainoa asia, joka voi olla olemassa ilman, että jokin on hänet luonut. Näyttää siis todennäköiseltä, että Jumala on luonut maailman.

‒ Kun Jumalan olemassaolo nousi koululla parin päivän päästä uudelleen esille, muksu kertoi kosmologisen argumentin. Kaveri vastasi siihen, että ai jaa, no sitten mäkin uskon Jumalaan.

Niirasen mielestä sanalla apologia on turhan vaativa kaiku. Kun kerrotaan ja näytetään, mitä kristillinen usko on ja mitä se ei ole, tehdään jo yhdenlaista apologiaa.

‒ Kun lapsille luetaan Raamatun kertomuksia, niistä yleensä syntyy kysymyksiä. Niihin vastaaminen on apologiaa. Oikeastaan jokainen hartaushetki on tässä mielessä apologeettinen tilanne, kun kristinuskoa opetetaan sellaisena kuin se todellisuudessa on.

Maallistuminen vyöryy eteenpäin kuin lumipallo rinteen laitaa. Kristittyjen kotien lapset ja nuoret joutuvat väistämättä elämään kristinuskon torjuvien ihmisten kanssa.

‒ Jos opetuksemme kotona ja seurakunnissa on pinnallista, lapset eivät pärjää sen varassa. Meidän täytyy auttaa heitä vastaamaan ei-kristittyjen kavereidensa kysymyksiin.

Älä jyrää

Entä miten vastarintaan nousevaan lapseen pitäisi kotona suhtautua?

‒ Kuuntele, älä jyrää, arvosta kysymyksiä. Älä anna liioittelevia vastauksia. Kerro kristinuskon sisällä olevista erilaisista näkemyksistä ja sano mikä on omasta mielestäsi paras. Tunnusta, että kysymykset ovat vaikeita. Jos et osaa vastata heti, katso aiheesta pari videota tai lue kirja. Palaa sitten asiaan, Niiranen opastaa.

Onko kaikkiin kysymyksiin mahdollista löytää vastauksia?

‒ Älyllisellä tasolla hyviä vastauksia on paljon enemmän kuin yleensä luullaan. Myös kärsimyksen ongelmaan on yleisellä tasolla paljon hyviä vastauksia. Henkilökohtaisella tasolla vastaaminen on vaikeampaa. Mitä sanoa kärsivälle lapselle, kun hän kysyy, miksi tämä tapahtuu hänelle?

Niiranen muistuttaa, että sekin on joskus kelpo vastaus, että emme ymmärrä vielä.

Länsimaisen filosofian merkkimiehet Immanuel Kant ja David Hume saavat tieteenfilosofiasta väitöskirjaa valmistelevalta Niiraselta huutia.

‒ He ovat sotkeneet ajatteluamme väittämällä, ettei Jumalan olemassaoloa voi puolustaa järjellisin väittein. Kyllä voi. Kantin ja Humen vanavedessä kristikansa on päässyt laiskistumaan älyllisesti.

Myyttejä murtamaan

Monet kristinuskoon liittyvät myytit istuvat lujassa. Parin vuoden takaisen tiedebarometrin mukaan noin puolet suomalaisista pitää uskoa ja tiedettä yhteensopimattomina.

Tästä uskomuksesta nouseviin väitteisiin kannattaa Niirasen mielestä opetella vastaamaan, koska historiantutkimus on kumonnut väitteet.

Myytinmurtamisen alkeita

Väite: Antiikin luonnontieteen rappio johtui kristinuskon leviämisestä.

Vastaus: Ei, vaan Länsi-Rooman romahduksesta, jota ei voitu estää.

 

Väite: Keskiajan kristillinen kirkko tukahdutti luonnontieteen kehityksen.

Vastaus: Ei, vaan se tuki sitä enemmän kuin muut yhteensä.

 

Väite: Keskiajan kristityt opettivat Maan olevan litteä.

Vastaus: Ei, vaan kristityt päinvastoin edistivät opetusta pyöreästä Maasta.

 

Väite: Tieteen vallankumous vapautti luonnontieteen uskonnosta.

Vastaus: Ei, vaan ”vapautuminen” tapahtui paljon myöhemmin valistuksen filosofian vaikutuksesta.

 

Väite: Isaac Newtonin mekanistinen maailmankuva teki Jumalasta tarpeettoman.

Vastaus: Newton ei ollut mekanisti, eikä mekanistinen maailmankuva tehnyt Jumalaa tarpeettomaksi.

 

Väite: Darwin tuhosi luonnollisen teologian.

Vastaus: Ei, vaan korkeintaan yhden version yhdestä argumentista.

 

Väite: Moderni luonnontiede on aiheuttanut länsimaisen kulttuurin sekularisoitumisen.

Vastaus: Ei, vaan kyseessä on monimutkaisempi ilmiö.

 

Danielle Miettinen

 

Tiililä-seuran kokous tiistaina 5.2. klo 1719 Suomen teologisessa instituutissa, Kaisaniemenkatu 13 A 4. kerros. Tilaisuus on avoin kaikille.

PS Norvanto Hedelmästään puu tunnetaan