Mihin tahdot kotiseurakuntasi käyttävän satoja tuhansia euroja?

 

Hämeenlinna-Vanajan seurakuntalaisista on tärkeää kohdentaa kirkollisverovaroja ruoka-apuun. Tämä kävi ilmi alkuvuonna tehdystä äänestyksestä. Kuva: Joanna Lindén-Montes, Kirkon kuvapankki

Jäsenille on annettu valtaa ainakin Tampereen seurakuntayhtymässä sekä Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa, jotka ovat ottaneet käyttöön osallistuvan budjetoinnin menetelmän.

Alkuvuodesta Hämeenlinna-Vanajan seurakuntalaisilta tiedusteltiin, mihin kohteisiin he haluaisivat käyttää seurakunnan varoja. Verkkosivuilla esiteltiin seitsemän isoa hanketta, joista seurakunta lupasi toteuttaa tämän vuoden aikana kaksi eniten kannatusta saanutta.

Kärkeen nousivat ruoka-apu sekä diakoniatyön kautta annettava apu.

SEKL neliöb. vko38. MJa

Mielipiteensä ilmaisi yli 900 äänestäjää.

Alun perin ideoita ja ehdotuksia tuotettiin seurakunnan tulevaisuustyöskentelyssä, johon liitettiin hämeenlinnalaisten toiveita.

Tampereen seurakuntayhtymässä osallistuva budjetointi on käynnistysvaiheessa. Verkkosivuilla on kesäkuun 15. päivään saakka sähköinen lomake, johon seurakuntalaiset voivat kirjoittaa osallistuvan budjetoinnin ehdotuksiaan. Saman asian voi tehdä myös perinteisellä tapaa, kirjeitse.

Tampereen seurakuntayhtymä kokoaa elokuussa raadin, joka valitsee ehdotuksista parhaimmat.

Pian sen jälkeen seurakuntalaiset saavat äänestää niistä suosikkinsa.

Innostavaa ja aktivoivaa

Tampereen seurakuntien johtoryhmä ja yhteinen kirkkoneuvosto päättivät ottaa osallistuvan budjetoinnin käyttöön nyt, kun vuoden 2022 talousarvion valmistelu käynnistyy.

Yhteisessä kirkkoneuvostossa asia herätti innostusta. Toiveena on, että hankkeista viriää vilkasta keskustelua seurakuntalaisten parissa. Painotus on sellaisissa aloitteissa, jotka tukevat nuorten aikuisten osallisuutta seurakuntien elämässä, kertoo yhtymäjohtaja Tapani Rantala Tampereen seurakuntien verkkouutisessa.

Yhtymäjohtajan mukaan rahasumma voi olla valmistelusta ja hankkeiden laajuudesta riippuen viisinumeroinen, jopa kuusinumeroinenkin.

Samassa verkkouutisessa Rantala pitää mahdollisena, että menettely aktivoi seurakuntalaisia laajemminkin seuraamaan päätöksentekoa, keskustelemaan toiminnan ja talouden sisällöistä sekä vaikuttamaan.

Osallistuva budjetointi voi myös lisätä erittäin tervetullutta yhdessä suunnittelua ja yhdessä tekemistä.

Kunnissa jo tuttua

Hallintotieteiden tohtori, dosentti Kaija Majoinen pohdiskeli osallistuvaa budjetointia Kirkkotie.net-kolumnissaan. Hän totesi, että menetelmä on käytössä kansainvälisten kokemusten innoittamana kymmenissä Suomen kunnissa. Nyt se ottaa ensiaskeleitaan seurakunnissa.

On selvää, että osallistuva budjetointi vaatii resursseja, ei vain taloudellisia. Tarvitaan työntekijöiden työaikaa ja osaamista prosessin organisoimiseksi sekä viestinnällisiä ja teknologisia resursseja. Tärkeää on muistaa myös heitä, joilla ei ole tietoteknisiä mahdollisuuksia osallistua kotoa käsin verkossa tapahtuvaan suunnitteluun ja äänestämiseen. Uudet osallisuuden muodot eivät saa eriarvoistaa tai sulkea ulos ketään.”

Seurakunnissa on hyvä kehittää uusia osallisuuden muotoja. Joukon mukana ei tarvitse mennä, vaan ponnistaa omista arvoista ja perustehtävästä käsin. Rohkaisevaa on, että ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tai menetelmää.”

Osallistuvaa budjetointia voi olla sekin, että veroeurojen jakamisen sijasta lähdetään yhteisvoimin hankkimaan lisätuloja kuten Kiihtelysvaaran kirkkokeräyksessä. Se tuotti huikeasti yli 500 000 euroa.”

lähteet: Tampereen seurakuntien ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan verkkosivut sekä Kaija Majoisen Kirkkotie.net-kolumni