Leif Nummela: ”Lestadiolaiset avasivat meille ovensa”

Kuva: Jenniina Nummela

Perinteisesti sisäänpäin kääntynyt lestadiolainen liike näyttää rakentavan uutta tapaa suhtautua toisiin kristittyihin. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla avattiin ovet uudelle yhteistyölle raamattukoulutuksen muodossa.

Pedersören kunnan Kålbyn kylässä tehtiin viime viikonloppuna melkein kirkkohistoriaa. Lestadiolainen Rauhan Sana avasi ovensa liikkeen ulkopuolisille raamattukouluttajille, joita saapui kuulemaan noin 800 henkeä. Tapahtuman järjestäjänä oli mukana myös Pedersören evankelis-luterilainen seurakunta.

‒ On hienoa, että lestadiolaiset etsivät yhteyksiä myös oman liikkeen ulkopuolelle, raamattukouluttaja ja Uusi Tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela sanoo.

Hän vieraili Pedersöressä yhdessä Kansanlähetysopiston vararehtorin Vesa Ollilaisen kanssa. Vierailu oli kolmas Rauhan Sanan ruotsinkielisen suunnan rukoushuoneella.

Lestadiolaiset herätysliikkeet kutsuvat tilaisuuksiinsa hyvin harvoin ulkopuolisia puhujia. Lähinnä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla toimiva Laestadianernas Fridsföreningars Förbund on kuitenkin uskaltanut muuttaa käytäntöä.

Nummela on käynyt yhteistyöstä keskusteluja myös esikoislestadiolaisten kirkollisemman siiven kanssa.

Avaus ilahduttaa häntä, vaikka samaan aikaan esikoislestadiolaisten enemmistö on kulkenut sulkeutuvampaan suuntaan.

‒ Lestadiolaisuudessa on tiivis hengellinen yhteys ja vahva maallikkosaarnatraditio. Raamatun järjestelmällinen opiskeleminen on jäänyt vähemmälle, mutta tämä koskee melkein kaikkia liikkeitä ja kristittyjä Suomessa.

Kålbyn rukoushuoneelle vieraat kutsuva Krister Mård ei ole kuullut yhtään murinaa oman väen keskuudesta.

‒ Lestadiolaiset ovat aikaisemmin kutsuneet vieraita vain toisista lestadiolaisista yhdistyksistä. Pikku hiljaa yhteyksiä on rakennettu myös muualle, esimerkiksi ruotsinkieliseen evankeliseen liikkeeseen ja Kansanlähetykseen, Mård kertoo.

Luomisesta uuteen Jerusalemiin

Leif Nummela on kiertänyt opettamassa Raamatun punaista lankaa 18 vuoden ajan. Hän on nähnyt hyvin erilaisten kuulijoiden innostuvan löydöistään.

‒ Monelle on uusi, yllättävä ja rohkeutta antava oivallus, että Raamatussa on yksi suuri kertomus, joka alkaa luomisesta ja päättyy uuteen Jerusalemiin. Ihmiset innostuvat tutkimaan myös Vanhaa testamenttia, kun he huomaavat, että Raamatun jokainen kirja kertoo jotakin Jeesuksesta.

Onko Raamatun opiskeleminen lestadiolaisten piirissä heikommissa kantimissa kuin muissa herätysliikkeissä?

‒ Eri suunnissa on eroja. Joka tapauksessa on aina hienoa, että kristityt kiinnostuvat Raamatun kokonaisuudesta ja haluavat opiskella sitä. Jaamme lestadiolaisten kanssa vakaumuksen, että Raamattu on kristityn elämän annettu perusta ja auktoriteetti. Heidän kanssaan syntyy välitön yhteys, jossa yhteistyö on luontevaa ja hedelmällistä.

Nälkäiset liikkeellä

Eri puolilla Suomea on Nummelan mukaan uudenlaista nälkää saada tietää, millaisessa maassa oman uskon juuret kasvavat.

‒ Kristinusko on haastetumpi kuin koskaan aikaisemmin. Tämä lisää tarvetta tietää, mitä uskon ja miksi uskon.

Tieto lisää Nummelan mukaan valmiuksia kohdata opiskelun, työelämän ja kulttuurin haasteet tietoisemmin kristittynä. Uskonsa itselleen perustellut kristitty pystyy perustelemaan uskonsa myös toiselle. Hän kykenee kohtaamaan eri tavalla ajattelevia luontevasti ja rohkeasti, Nummela toteaa.

‒ Meidän ajan yhteiskunta ja kulttuuri tarvitsevat lestadiolaisia. Tiiviin yhteisön sisällä on säilynyt sellaista uskoa, yhteisöllisyyttä ja eettistä ajattelua, jota toivon Suomeen lisää.