Uskonto voi toimia selviytymiskeinona niillä, jotka ovat lapsuudessaan varttuneet haastavissa perheoloissa. Se ei kuitenkaan täysin pysty paikkaamaan köyhyyteen, vanhempien mielenterveysongelmiin tai alkoholinkäyttöön liittyviä terveysriskejä.
Helsingin yliopiston tutkimuksessa on analysoitu elämänkulkuun liittyvää aineistoa 28:sta Euroopan maasta yli 10 000 henkilöltä, jotka ovat yli 50-vuotiaita.
Tulokset paljastavat, että lapsuudessaan uskonnollisesti kasvatetuilla on parempi fyysinen terveys vanhemmalla iällä, ja heillä esiintyy vähemmän hankaluuksia päivittäisissä toiminnoissa, kuten pukeutumisessa tai peseytymisessä.
– Uskonto voi tarjota tiettyjä hyötyjä, mutta se ei välttämättä täysin lievennä tiettyihin pitkäaikaisiin haittoihin liittyviä terveysriskejä, kertoo Xu Zong Helsingin yliopistosta.
Lapsuudessa koetut sosioekonomiset haasteet voivatkin pahentaa terveysongelmia myöhemmällä iällä.
– Erityisesti vanhempien mielenterveysongelmat ja runsas alkoholin käyttö vahvistavat negatiivista yhteyttä varhaisen uskonnollisen kasvatuksen ja itsearvioidun terveyden välillä myöhemmällä iällä, Zong sanoo.
Tutkijan mukaan lapsuuden sosioekonomisten haittojen vähentäminen on avainasemassa terveyseroavaisuuksien vähentämisessä vanhemmalla iällä.
– Suomessa ja muissa ikääntyvissä yhteiskunnissa panostaminen lasten sosiaaliseen hyvinvointiin tarjoaa yhden tehokkaimmista keinoista rakentaa terveempää ja tasa-arvoisempaa tulevaisuutta.
Tutkimuksen havainnot ovat ajankohtaisia, kun maailma kamppailee väestön ikääntymisen kanssa. Vuoteen 2050 mennessä yli 60-vuotiaita on arvioitu olevan maailmassa 2,1 miljardia.
STT
