Lähetys- ja kehitysyhteistyötä tekevien asema uhkaa heiketä

Japanilaisen Minakuchin Kristuksen evankeliumin seurakunnan jäseniä seurakunnan kastepaikalla. Fidan ja Pohjois-Karjalan helluntaiseurakuntien lähetystyöntekijä Markku Ollikainen (takana oik.) on työskennellyt Japanissa vuodesta 1987. Kuva: Markku Ollikaisen arkisto

Hallituksen esitys on rajoittamassa pitkään ulkomailla asuvien oikeutta Suomen sosiaaliturvaan. Fidan ja Suomen Lähetysseuran mukaan lakimuutos aiheuttaisi lisäkustannuksia ja uhkaisi heikentää työn tuloksellisuutta.

Eduskunnan käsittelyyn on lähiviikkoina tulossa hallituksen esitys, joka toteutuessaan aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaiselle lähetys- ja kehitysyhteistyölle.

Kyse on asumisperusteista sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Uudistuksen myötä ulkomailla toimivien työntekijöiden oikeutta Suomen sosiaaliturvaan ollaan lyhentämässä siten, että oikeus säilyy vain viisi vuotta ulkomaille muuton jälkeen.

Käytännössä lakimuutos tarkoittaa, että mikäli henkilö ei viiden vuoden jälkeen palaa kotimaahan vähintään puoleksi vuodeksi, hän menettää oikeuden esimerkiksi Suomen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, päivärahoihin ja lapsilisiin.

Nykyisen, vuodesta 1994 voimassa olleen lain mukaan ulkomaan komennuksella olevat henkilöt ovat Suomen sosiaaliturvan piirissä jopa 10 vuotta ja lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijät määrättömästi.

– Toteutuessaan esitys aiheuttaisi meidän työllemme merkittävää haittaa: se merkitsisi erityisjärjestelyjä, aiheuttaisi lisäkustannuksia ja hankaloittaisi esimerkiksi perheellisten työntekijöiden lasten koulunkäynnin järjestämistä, Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola luettelee.

Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2019. Siitä alkaa myös jo aiemmin ulkomaille muuttaneiden työntekijöiden viiden vuoden aikarajan laskeminen.

Pitkäjänteisyys tärkeää

Lakimuutos ei koske EU-alueella asuvia eikä niitä henkilöitä, joiden kohdemaan kanssa Suomella on kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus. Aasiassa ja Afrikassa sijaitsevien lähetys- ja kehitysyhteistyön kohdemaiden kanssa tällaisia sopimuksia ei tyypillisesti ole.

Esitystä koskeva lausuntokierros päättyi elokuussa. Yksi lausunnon antaneista toimijoista on Suomen Lähetysseura. Järjestön mukaan monille sen projekteille on tyypillistä, että niissä tarvitaan suomalaisen asiantuntijan pitkäaikaista työpanosta. Lisäksi varsinaista hanketyötä pohjustavat kieliopinnot voivat viedä merkittävästi aikaa.

Uudistuksen myötä nämä henkilöt joutuisivat viiden vuoden jälkeen tulemaan kotimaanjaksolle vain siksi, että heidän oikeutensa Suomen sosiaaliturvaan säilyy.

Katkosten aiheuttaman merkittävän käytännön haitan lisäksi Lähetysseura arvioi esityksen toteutuessaan lisäävän määräaikaisia työsuhteita, haittaavan työntekijöiden rekrytointia sekä vaarantavan työn pitkäjänteisyyden ja tuloksellisuuden.

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus puolestaan on Suomen valtionkin etu.

Vastineessaan Lähetysseura esittääkin, että esityksen mukaisen aikarajat eivät koskisi lähetys- ja kehitysyhteistyössä toimivia.

Fidan ja Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyön henkilöstöstä noin sata työskentelee maissa, jotka ovat lakimuutoksen piirissä. Kymmenissä tapauksissa työ on myös niin pitkäkestoista, että kentällä ollaan yli viisi vuotta, Harri Hakola kertoo.

– Nytkin työntekijöillä on kotimaanjaksoja, mutta ne perustuvat vapaaehtoisuuteen ja jaksojen ajankohdat pystytään rytmittämään muiden asioiden kuin pakonomaisen lain vaatimuksen mukaisesti, Hakola toteaa.

”Toivomme vielä harkintaa”

Hallitus on perustellut esitystään työntekijöiden yhdenvertaisuudella ja valtiontalouden säästöillä: muutoksen on arvioitu vähentävän tulevaisuudessa esimerkiksi lapsilisämenoja noin 400 000 eurolla vuodessa.

Hakolan mukaan saavutettava hyöty on marginaalinen – mikäli sitä kaikki tekijät huomioon ottaen edes tulee.

– Ärsyttävin kuulemani perustelu esitykselle on se, että Suomen lainsäädäntö on tässä asiassa löysä verrattuna muihin maihin. Miksi meidän tulisi seurata muiden maiden huonoja käytäntöjä sen sijaan, että itse voimme olla esimerkkinä muille maailmalle?

Oppositiopuolueista esitystä ovat vastustaneet ainakin kristillisdemokraatit. Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah toivoo hallituksen muuttavan esityksen aikarajaa.

– Esitystä lukiessa herää kysymys, onko hallitus muka tietoisesti halunnut hyökätä lähetys- ja kehitysyhteistyötä vastaan. Siksi toivomme, että hallituspuolueilta löytyisi vielä ymmärrystä harkita asiaa uudestaan.

– Näen tämän laajempana kuin vain lähetys- ja kehitysyhteistyötä koskevana kysymyksenä. Tietotaidon ja koulutuksen vieminen on meidän suomalaisten globaali vahvuutemme. Voi kysyä, onko tätä työtä tekevien henkilöiden sosiaaliturvan heikentäminen tarkoituksenmukaista.