Kuopion piispa ajattelee saarnastuolissa julkkisateistia

 

Jari Jolkkonen KUVA: Kirkkopäivät / Hannu Keränen

Kuopion hiippakunnan huippuhetki Kirkkopäivillä perjantaina oli Alister E. McGrathin tapaaminen. Jolkkonen kertoi saaneensa pienimuotoisen herätyksen luonnontieteilijä-teologin kirjojen äärellä. Myös Musiikkikeskuksen täyttäneet lapset saivat piispan innostumaan.

– Nautin tästä. En keksi sanoja kuvaamaan, kuinka onnellinen ja hyvä mieli on, kuvaa Kuopion piispa Jari Jolkkonen tuntojaan Savon sydämessä pidettävillä Kirkkopäivillä Radio Deille.

Perjantaina piispan arkea piristi lasten Virsivisan finaali, joka tosin päättyi savolaisittain epäonnekkaasti helsinkiläiskoululaisten voittoon.

Sansa syyskeräys artikkelin alle

– Musiikkikeskus oli täynnä lapsia ja virsien laulamisen iloa. Kysymykset olivat todella vaikeita – täytyi todella ihmetellä, kuinka paljon lapset virsistä tiesivät. Se sykähdytti, Jolkkonen huokaa.

Lisää sykähdyttäviä kokemuksia Savon piispa ammensi myöhemmin iltapäivällä kohdatessaan ihailemansa luonnontieteilijä-teologi Alister E. McGrathin.Kuopion musiikkitalossa.

– Ihminen voi olla järkevä, arvostelukykyinen ja uskoa Jumalaan. Uusateismi vaatii, että meidän täytyy todistaa uskomuksemme. Mutta mitään suurta ei voi todistaa aukottomasti. Voimme esittää hyviä syitä uskoa Jumalaan, mutta emme voi todistaa sitä. Todistaminen on oikeastaan mahdollista vain logiikan ja matematiikan alueella, kuului McGrathin teesi Kuopiossa.

Piispan McGrath-herätys

Jolkkonen tunnusti Radio Dein haastattelussa lukeneensa McGrathinsa pieteetillä ja kokeneensa jopa pienimuotoisen herätyksen Lontoon King’s Collegen professorin teosten äärellä.

– Sain herätyksen uskon ja järjen vuorovaikutussuhteen mietiskelyssä. Oli hienoa, että maailmanluokan huipputeologi ja yksi johtavia filosofi, joka on myös piinkova luonnontieteilijä, tuli puhumaan ja osasi sanoittaa vielä sanoittaa asiansa kansankielellä.

Entisenä ateistina McGrath on seurannut aitiopaikalta uusateismin ilmiöitä. Kuopiossa McGrath kritisoi moneen otteeseen johtavan ateistikirjoittajan Richard Dawkinsin ajattelun lähtökohtia.

– Hänen [Dawkinsin] yksioikoinen tapansa suhtautua elämänkatsomuksiin ei kestä kriittistä tarkastelua. Uusateismi on pelannut kaikkein tärkeimmän korttinsa, millä tarkoitan sen uutuudenviehätystä. Nyt se alkaa jo kyllästyttää, sivalsi McGrath.

Kristinuskon karikatyyri

Jolkkosen mielestä McGrath osoitti Kirkkopäivien puheenvuorossaan, että uusateismin uskontokritiikin eväät on syöty loppuun.

– Aikamme uusateismissa ei ole missään vaiheessa ymmärretty, mistä kristinuskossa on kyse. Kriitikot ovat piirtäneet kristinuskosta karikatyyrin. Sitten pilakuva on ammuttu alas ja on hekumoiden tanssittu piirissä sen ympärillä, kun keksitty karikatyyrivihollinen on kukistettu, kuvaa Jari Jolkkonen uusateismin logiikkaa.

Jolkkosen mukaan kristittyjen on tärkeä puolustaa tieteellistä ajattelua, ei vastustaa sitä. Ajatus myötäilee McGrathin lähtökohtaa, jonka mukaan kristittyjen tulisi ymmärtää, että heidän uskonsa on järkevää.

– Tieteellinen metodi on havaittu erinomaiseksi ja tehokkaaksi tiedonhankkimisen keinoksi, jota kristittyjenkin pitää puolustaa. Samalla on hyväksyttävä metodin rajat – tunnustaa, että kaikkea ei voi tieteen metodein tavoittaa, Jolkkonen pohtii ja sanoo uskon ja järjen olevan kumppaneita, joita kumpaakin tarvitaan.

Dawkinsia Jolkkonen pitää hyvänä luonnontieteilijänä, mutta naiivina tiedeuskovaisena.

– Dawkins ja McGrath ovat saman alan miehiä ja saman yliopiston kasvatteja. Molemmat ovat luonnontieteilijöitä – ja hyviä sellaisia – mutta silti heillä on täysin vastakkainen käsitys siitä, onko Jumala olemassa vai ei. Ja kumpikaan ei ole todellakaan haalea mielipiteissään.

Uusateismia vastaan saarnastuolissa

Jari Jolkkonen paljastaa rakentavansa monet saarnansa Dawkins mielessään. Piispa sanoo suuntaavansa sanansa julkkisateistia vastaan, vaikka ei tätä saarnastuolissa nimeltä mainitsekaan.

– Dawkinsin hyvä puoli on siinä, että hän haastaa antiteeseillään meitä kristittyjä ajattelemaan, mistä kristinuskossa on kyse ja pohtimaan omaa uskoamme. Joudumme miettimään aitoa uskoa ja Jumalaa, kun pohdimme, mistä rakennusaineista Dawkins kokoaa kristinuskon Jumalaksi kutsumansa karikatyyrijumalansa.

Kuopion piispan mielestä hänen brittikollegansa kiteytti Richard Dawkinsin uskontokritiikin kyseenalaisen lähtökohdan, kun protestanttikirkkojen paimenet intoutuivat pohtimaan syvällisiä Margaret Thatcherin hautajaisten jälkeen. Lontoon piispa kuvasi Jolkkoselle Dawkinsin uskontokritiikkiä lähinnä ylimieliseksi ja röyhkeäksi, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan kuuluu: ”Kaikki, jotka ovat uskovia, ovat tyhmiä ja epärehellisiä”.

– Kukaan kristinuskon johtavista teologeista ei ole koskaan hyväksynyt tällaista määritelmää. Tämä Dawkinsin lähtökohta on yksinkertaisesti väärä puuskahtaa Jolkkonen.

Piipan mukaan kristittyjen täytyy olla nöyriä totuuden etsijöitä, jotka luottavat todisteiden ja rehellisen etsinnän voimaan.

– Meillä on 2000-vuotinen älyllisen pohdiskelun perinne, ja se kaivo on todella syvä, kun vain otamme käteemme sopivan ämpärin ja ammennamme sieltä. McGrathin valaisuvoima on tässä asiassa vahva.

Papit heräsivät unesta

Jolkkosen mukaan 2000-luvulla nähty uusateismin nousu on tehnyt palveluksen myös papeille ja kristinuskolle. Vuosituhannen vaihteessa protestanttisissa kirkoissa oli jätetty uskon älyllinen pohdiskelu taka-alalle, teologiassa korostettiin mystiikkaa ja ihmisen sisäistä kokemusta.

Uusi käänne tapahtui 11.9.2001, kun terroristit iskivät World Trade Centerin kaksoistorniin ja Richard Dawkins nousi julkisuuteen syyttäessään tapahtumista uskontoja.

– Silloin tapahtui selkeä muutos. Dawkins ilmoitti, että iskut ovat uskontojen vika. Siinä hetkessä uusateisteja alettiin kuunnella uudella tavalla, huomauttaa Jolkkonen.

Käänteen jälkeen yhä useampi luterilainen pappi alkoi pohtia teologian ja uskontunnustuksen ydintä uudelleen tai ainakin puhua siitä äänekkäämmin.

– Aikaisemmin papit olivat sanoneet, että uskonnolliset asiat kohdistuvat vain ihmisen sisäisiin asioihin ja kokemukseen, mutta eihän se niin mene. Kun katsotaan uskontunnustusta, nähdään, että se esittää vahvoja väittämiä tästä maailmasta ja tästä todellisuudesta, ei vain ihmisen sisäisistä kokemuksista. Enää ei riitä pakeneminen mysteerien taakse, pamauttaa Jolkkonen.

Radio Deissä perjantaina suorana lähetyksenä kuultu Alister E. McGrathin puheenvuoro Kuopion kirkkopäivillä kuullaan uusintalähetyksenä Kirkkopäivien jälkeen. Uusinta-ajankohdista saat lisätietoja seuraamalla Radio Dein Facebook-sivuja.

 
Radio Dei RADIOT_FI 2