Kulttuurielämä on velkaa reformaatiolle

Saksasta alkanut reformaatio tavoitti myös pohjoismaat ja teki niistä luterilaisia valtioita. Reformaatio oli kokonaisvaltaista: se antoi paljon myös kulttuurille.

-Reformaatiolla on kulttuurille suuri merkitys, kertoo professori Kaisa Häkkinen.

Reformaatio kosketti kulttuuria monilla tavoin. Esimerkiksi kieli ja musiikki ovat merkittäviä reformaation ja kulttuurin kohtaamispisteitä.

Sansa kevat2019

-Kun suomen kielestä tuli kirkon kieli, syntyi kielelle uusia kehitysmahdollisuuksia. Mikael Agricola oli ensimmäinen nimeltä mainittu suomenkielinen runoilija, joka sepitti eurooppalaisilla runomitoilla runoja. Hän teki esipuherunoja omiin teoksiinsa. Hän pani tämänkin tyyppisen kirjallisen kulttuurin alkuun, Kaisa Häkkinen kertoo.

Luterilaisuuden myötä kirkkomusiikki uudistui kokonaan. Se tuli ihmistä lähemmäs, kun kansa oppi laulamaan virsiä.

-Reformaation myötä tulivat runomuotoiset seurakuntavirret. Monet saksan kielestä kääntämällä. Seurakunta pääsi osallistumaan uudella tavalla tietynlaisen kulttuurin tekemiseen, Häkkinen kertoo.

Kansankulttuuria toki on ollut aina, mutta mikä oli korkeakulttuurin laita? Oliko sellaista Agricolan ajan Suomessa? Kuinka kulttuuriväki otti reformaation vastaan? Kuuntele Radio Dein Armoa 2017 –ohjelma torstaina klo 09:05 ja uusintana klo 13:05. Ohjelmassa on vieraana professori Kaisa Häkkinen. Ohjelmasarjan menneet osat löydät Radio Dein ohjelma-arkistosta tästä linkistä.