Koronavuonna kirkosta eroaminen väheni

 

Yleisin syy kirkosta eroamiselle on uskon puute ja kirkkoinsituution kokeminen merkityksettömäksi. Kirkon sanoma ei puhuttele. Kuvituskuva: Sari Savela

Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2020 lopussa noin 3 743 000 henkilöä, mikä tarkoittaa 67,6 %:n osuutta Suomen väestöstä. Vuotta aikaisemmin vastaava jäsenluku oli 3 792 000 henkilöä eli 68,6 % väestöstä.

Viime vuoden aikana kirkon jäseneksi liittyi reilut 18 100 henkilöä. Kirkkoon liittyjissä oli poikkeuksellisen paljon eli noin 3 400 alle 1-vuotiasta, joiden kastetilaisuutta siirrettiin myöhempään ajankohtaan koronatilanteen aiheuttamien kokoontumisrajoitusten takia. Heidät on siis ensin liitetty väestörekisteriin ja vasta sitten kastettu.

Noin 48 100 suomalaista erosi kirkon jäsenyydestä. Eronneiden määrä on edeltäviä vuosia merkittävästi pienempi. Kirkosta erosivat erityisesti 20–29-vuotiaat (33 % eronneista), kun taas liittyjissä 30–39-vuotiaat (23 % liittyneistä) olivat suurin ikäryhmä.

IK-opisto (vuosisop) neliöb.17.-30.1.MJa

Vuoden 2020 aikana kasteen sai 24 900 alle 1-vuotiasta. Kirkon jäsenistä kuoli 45 200.

Kirkon tutkimuskeskuksen teettämän Gallup Ecclesiastica 2019 -kyselyn perusteella suomalaisten yleisimmät perusteet kirkon jäsenyydelle liittyvät kirkollisiin toimituksiin ja kirkollisten juhlapyhien kristillisiin perinteisiin. Kaksi kolmesta kirkon jäsenestä myös kokee kirkon roolin tärkeäksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kirkosta eronneista lähes puolet kokee eroamispäätökselleen ratkaisevana tekijänä sen, ettei ole uskonnollinen ihminen tai ei usko Jumalaan. Kirkkoinstituution kokeminen merkityksettömäksi ja kirkollisveron välttäminen ovat ratkaisevia tekijöitä yli 40 prosentille kirkosta eronneista.

Vuoden 2019 lopussa vastaavasti kirkkoon liittyneitä oli noin 16 200, kirkon jäsenyydestä erosi 56 000 henkilöä, kastettuja oli 28 300 ja kuolleita 43 800.

Kirkon viestintä