Kirkon nelivuotiskertomus: Hautaan siunaaminen on suomalaisten tärkein uskonnollinen rituaali

 
hautaan siunaaminen, hautajaiset

Kirkon kuvapankki / Kirkkohallitus

Eri sukupolvien tavat sitoutua kirkon jäsenyyteen ja toimintamuotoihin poikkeavat toisistaan. Alle 40-vuotiaat korostavat omakohtaista harkintaa kirkkoon sitoutumisessa.

Nuoremmalle sukupolvelle esimerkiksi kirkolliset toimitukset kuten kaste tai avioliittoon vihkiminen eivät ole itsestään selviä, vaan niihin päädytään omakohtaisen harkinnan kautta. Jos oma suhde kirkkoon on etäinen, oman elämänkaaren tärkeisiin hetkiin ei välttämättä haluta kirkollista juhlaa. Tulokset käyvät ilmi keskiviikkona julkaistusta kirkon nelivuotiskertomuksesta Uskonto arjessa ja juhlassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2016–2019.

Suomalaiset pitivät uskonnollista rituaalia tärkeimpänä kuolemantapauksen yhteydessä: kaksi kolmesta (68 %) piti sitä tärkeänä (kirkon jäsenistä 82 %). Lapsen syntymän ja avioliiton solmimisen yhteydessä uskonnollista rituaalia piti tärkeänä kolme viidestä (60 %) suomalaisesta (kirkon jäsenistä 74 %). Näkemykset kuitenkin vaihtelevat paljon eri ikäryhmissä. Esimerkiksi syntymän yhteydessä uskonnollista juhlaa piti tärkeänä neljä viidestä (78 %) yli 70-vuotiaasta naisesta, mutta vain puolet (52 %) alle 30-vuotiaista naisista. Heille, jotka kuuluvat kirkkoon, kirkolliset toimitukset ovat kuitenkin tärkeä syy kirkon jäsenyyteen. Tulokset perustuvat Gallup Ecclesiastica -kyselyyn, johon vastasi 4 065 suomalaista.

Sansa vuosisop neliö

Vuonna 2019 Oulun hiippakunnassa kastettiin neljä viidestä syntyneestä lapsesta, mutta Helsingin hiippakunnassa kastettujen osuus oli vain 40 %.

Eri sukupolvien uskonnollinen maailma näyttäytyy varsin erilaisena. Kiinnittyminen kirkollisiin toimituksiin vaihtelee myös huomattavasti eri puolilla maata. Tämä ilmenee esimerkiksi lasten kastamisessa. Vuonna 2019 Oulun hiippakunnassa kastettiin neljä viidestä (79 %) syntyneestä lapsesta, mutta Helsingin hiippakunnassa kastettujen osuus oli vain 40 %. Valtakunnallinen kasteprosentti oli 62 %.

Sunnuntaina levätään, harrastetaan ja kyläillään

Kyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa, miten suomalaiset viettävät sunnuntaita ja juhlapyhiä. Valtaosa suomalaisista kertoo, että heidän sunnuntain viettoonsa kuuluu useimmiten (69 %) tai ainakin toisinaan (29 %) lepo. Sunnuntain viettoon kuuluvat useimmiten myös ruoanlaitto (51 %), harrastukset (29 %) sekä kaupassakäynti (21 %). Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta (88 %) kyläilee sunnuntaisin useimmiten tai ainakin toisinaan. Eri ikäisten sunnuntainviettotavat vaihtelevat. Alle 40-vuotiaista kolmannes käy kaupassa sunnuntaisin useimmiten, mutta yli 65-vuotiaista vain kahdeksan prosenttia.

Runsas neljännes (28 %) käy sunnuntaisin kirkossa useimmiten tai toisinaan. Yleisintä tämä oli yli 70-vuotiailla, joista puolet kävi kirkossa ainakin toisinaan. Neljännes (27 %) suomalaisista myös ilmoitti seuraavansa jumalanpalveluksia radiosta, televisiosta tai netistä.

Tutkimuksen ovat kirjoittaneet Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki sekä tutkijat Maarit HytönenKimmo KetolaVeli-Matti Salminen ja Jussi Sohlberg.

Kirkon viestintä