Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

Kirkon konservatiivit kannattavat julistuksellista lähetystyötä – liberaalit diakoniaa

 

Konservatiiveiksi itsensä mieltävät kirkon työntekijät näkevät kirkon lähetystyön ensisijaisesti julistustyönä. Liberaalit katsovat, että kirkon lähetystyön painopisteen tulisi olla diakoniatyössä. Diakoniakeskeinen lähetystyö saa kannatusta eteläsuomalaisissa seurakunnissa, muualla maassa halutaan lähetystyöntekijöiden julistavan.

Kirkon tutkimuskeskus ja Radio Dei kysyivät kirkon työntekijöiltä, mitä lähetystyön tulisi ensisijaisesti olla. Lähes yhdeksän kirkon työntekijää kymmenestä katsoo, että lähetystyö tulee nähdä laaja-alaisesti, niin että siinä on mukana sekä evankeliointia että auttamistyötä. Kirkon työntekijöiden teologinen viitekehys ja työpaikan sijainti kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti siihen, missä laaja-alaisen työn painopisteen tulisi heidän mielestään olla.

– Yli puolet henkilöistä, jotka ajattelevat olevansa konservatiiveja, oli sitä mieltä, että lähetystyön tulisi olla ensisijaisesti evankeliointia, kun taas liberaaleista näin ajatteli kuusitoista prosenttia, avaa Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki kyselytutkimuksen tuloksia.

IK-opisto Neliöb. 20.5.-2.6.

– Kun katsotaan väittämää, jonka mukaan lähetystyön tulisi olla ensisijaisesti diakoniatyötä, niin siellä korostui liberaalien osuus. Noin puolet oli sitä mieltä, että lähetystyössä pitäisi painottaa ensisijaisesti diakoniaan. Konservatiiveista tätä mieltä on viidennes.

Salomäki muistuttaa kuitenkin, että seurakuntien työntekijät näkevät lähetystyön laaja-alaisena kenttänä.

– Kokonaisuusvaltaisuus on lähetystyön keskeinen ja kannatettava piirre työntekijöiden mielestä.

Kirkon työntekijät tyrmäävät ajatuksen julistuksellisesta lähetystyöstä luopumisesta

Kirkollisessa keskustelussa on taitettu peistä siitä, annetaanko lähetyskentillä liikaa painoarvoa diakoniatyölle tai julistustyölle. Kolmannes kirkon työntekijöistä katsoo, että lähetystyön painopisteen tulisi olla julistustyössä. Diakoniatyötä pitää ensisijaisena lähes sama määrä vastaajista.

Julistus- ja evankeliointityön kannalla ovat muita vahvemmin miespapit ja kanttorit. Vähiten sille antoivat painoarvoa naispapit ja tiedottajat.

Vain kuusi prosenttia seurakuntien työntekijöistä on sitä mieltä, että julistustyöstä pitäisi luopua kokonaan.

Diakoniatyön puolesta liputtavat vahvimmin kirkon lapsi- ja nuorisotyöntekijät.

”Puhutaan todellisista euromääristä”

Kirkon tutkimusjohtaja Hanna Salomäen mukaan lähetystyöhön liittyvät asenteet heijastuvat suoraan niihin käytännön toimiin, joita seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä tehdään esimerkiksi lähetysmäärärahojen jakopäätöksissä.

– Konservatiivit korostavat enemmän lähetystyötä ja liberaalit kehitysyhteistyön vahvempaa painottamista, ja näillä asenteilla on ihan suorat yhteydet siihen, mitä oikeasti tehdään.

Pääkaupunkiseudulla on jo muutaman vuoden ajan käyty seurakuntayhtymien luottamuselimissä vääntöä, siitä mille järjestöille lähetysmäärärahoja pitäisi jakaa. Kirkon tutkimuskeskuksen johtajan mukaan luottamushenkilöiden päätöksillä on konkreettista merkitystä suoraan lähetyskentillä tapahtuvaan toimintaan.

– Tässä puhutaan todellisista euromääristä ja näillä eroilla tehtävästä lähetystyöstä, Kirkon tutkimuskeskuksen, Salomäki sanoo.

Pääkaupunkiseudulla eri asenne kuin muualla maassa

Vantaalla kiista sai tällä viikolla uuden käänteen, kun lähetysjärjestöjen avustuksista päättäminen siirrettiin yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Yhteinen kirkkoneuvosto oli seurakuntayhtymässä kahtena peräkkäisenä vuonna leikannut viiden kirkon lähetysjärjestön avustuksia.

Leikkausten taustalla olivat käytännössä joidenkin kirkkoneuvoston luottamushenkilöiden näkemykset, joiden mukaan järjestöjen toimintatavat ylläpitävät syrjiviä käsityksiä naispappeja tai homoseksuaaleja kohtaan.

– Kun katsotaan alueiden välisiä eroja, niin Etelä-Suomessa painotus on vahvemmin diakoniatyyppisessä lähetystyössä. Kansainvälisessä diakoniaa korostavalle Kirkon Ulkomaanavulle annetaan keskimääräistä suurempi osuus seurakuntien kokonaisrahoituksista, kun taas maakunnissa ns. perinteisille lähetysjärjestöille suunnataan rahaa, Salomäki kuvaa rahavirtojen suuntaa.

Helsingin ja Espoon hiippakunnissa nähdään muita vahvemmin, että kirkon lähetystyön painopiste tulisi olla kansainvälisessä diakoniassa ja kehitysyhteistyössä julistustyön asemesta. Vastakkaista ajattelua edustavat vahvimmin Mikkelin, Oulun ja Porvoon hiippakunnat.

– Tässä yhteydessä täytyy pitää se mielessä, että kaikki perinteisetkin lähetysjärjestöt tekevät myös diakoniatyötä. Sellaista järjestöä, joka yksinomaan tekisi silkkaa julistustyötä eikä mitään auttamistyötä, ei ole olemassa. Kaikilla järjestöillä on erilaisia kehitysyhteistyöprojekteja, Salomäki muistuttaa.

Kirkon tutkimuskeskus ja Radio Dei kartoittivat lähetysmäärärahojen jakoon liittyviä asenteita seurakuntien eri työntekijäryhmille suunnatulla kyselytutkimuksella, johon vastasi runsaat 1900 kirkon työntekijää.

Kuuntele, kuinka Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki ja Radio Dein tutkimuspäällikkö Lauri Nurminen analysoivat kyselytutkimuksen tuloksia.

Tarkemmat tutkimustulokset Radio Dein verkkosivuilla.

Lue myös:

”Kirkon työntekijät uskovat seurakuntien luottamushenkilöihin lähetysjärjestöjen rahanjaossa”

K24: ”Kolumnisti: Lähetystyö joutaa museoon”

”Piispa Repo Naatuksen kolumnista: Teologisesti ohut käsitys kirkosta”

”Lähetysseurassa vieraillut Rebekka Naatus: Piispoilla erikoinen tapa keskustella”

 

 
Dei, herätys, artikkeliban 7.2.- (1/2)