Kirkolliskokous huipentui vilkkaaseen keskusteluun kirkon tulevaisuudesta

 

Koska kirkkolaki ei mahdollista etäkokouksia, kirkolliskokous kokoontui paikan päälle Turun kristilliseen opistoon elokuussa. Kaikilla osallistujilla oli kokoussalissa kasvomaskit. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Vuoden ensimmäinen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen istuntoviikko päättyi perjantaina 6.8.2021.

Tiistaina 3.8.2021 alkanut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous päätti perjantaina 6.8.2021 vuoden ensimmäisen istuntoviikkonsa. Kokouksen aikana käytiin erittäin vilkasta keskustelua. Kokouksen viimeisenä päivänä käsiteltiin muun muassa seurakuntayhtymämallin keventämistä sekä kirkon tarvetta osallistaa nuoret sukupolvet kirkon toimintaan entistä aktiivisemmin. Seuraava kirkolliskokouksen istuntoviikko järjestetään 8.–12.11.2021.

Kirkolliskokous hyväksyi tulevaisuusvaliokunnan mietinnön, jossa kirkkoa kehotetaan viipymättä tarttumaan kirkon nelivuotiskertomuksen 2016–2019 esiin tuomiin merkittäviin muutostarpeisiin. Kirkon nelivuotiskertomus käsittelee laajojen empiiristen aineistojen kautta sitä muutosta, joka suomalaisten uskonnollisuudessa ja kirkon toimintaympäristössä on tapahtunut.

Sansa neliöb. 15.9.-15.10.MJa

Nuoren sukupolven nopea osallistaminen avainasemassa

Tulevaisuusvaliokunnan mietinnön mukaan kirkon on välttämätöntä uudistaa toimintaansa perusteellisesti ja sen on pyrittävä nykyistä paremmin osallistamaan kaikkia jäseniään. Erityisesti valiokunta nostaa esiin yhteydentarpeen milleniaaleihin sekä Z-sukupolveen.

“Kirkon tulevaisuutta on katsottava milleniaalien ja sitä nuorempien sukupolvien silmin”,

mietinnössä edellytetään.

Tulevaisuusvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti kirkolliskokous päätti, että kirkko ryhtyy määrätietoisesti kehittämään yhteyksiä nuoriin aikuisiin eli millenniaali- ja Z-sukupolveen. Lisäksi päätettiin, että kirkossa karsitaan esteitä vapaaehtoistoiminnalta diakoniatyön kehittämiseksi ja että kirkko toimii erilaisten auttamistapojen ja solidaarisuuden mahdollistajana.

Toimintakulttuurin on valiokunnan mielestä annettava tilaa kokeiluille, ja rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset pitäisi käynnistää ja viedä läpi rohkeasti. Seurakunnissa on voitava kokeilla erilaisia toimintoja, tehdä rohkeaa arviointia ja myös luopua.

Diakonian ja erilaisten spiritualiteetin muotojen merkitys on tärkeä

Tulevaisuusvaliokunta nosti esiin myös diakonian merkityksen sekä tarpeen monipuoliseen hengellisyyteen. Valiokunta asetti keskeiseksi tavoitteeksi tunnustaa sen, että jatkossakin julistus ja auttaminen kuuluvat kirkon ytimeen.

“Kirkon pitää puhua heikoimpien puolesta, jäsenten pitää päästä mukaan auttamistyöhön ja diakoniaa on rohkeasti kehitettävä, mukaan lukien toimimattomien rakenteiden purkaminen”,

mietinnössä sanotaan. Valiokunta haluaa myös kirkon varmistavan, että kirkon jäsenillä ja jäseneksi haluavilla on mahdollisuus löytää hengellinen kotinsa kirkossa.

Kirkolliskokous päätti myös, että kirkko pitää aktiivisesti esillä erilaisia spiritualiteetin eli hengellisyyden muotoja ja kokeiluja, ja tukee seurakuntia siinä, että jumalanpalvelukset ovat eläviä, saavutettavia ja kutsuvia kaikille, sekä tukee yhteisöllisyyttä ja erilaisten yhteisöjen muodostumista.

Lisäksi päätettiin, että Kirkkohallitus laatii kirkon nelivuotiskertomuksen vuosilta 2020–2023.

Lähde: Tiedote. Julkaistu: 06.08.2021, 13:46. Kirkon viestintä.