Kirkon ulkosuomalaisseurakunnat kokoavat suomalaisia ja suomitaustaisia ihmisiä 37 maassa. Seurakunta on heille ensisijaisesti kohtaamispaikka ja tukiverkko. Selvitimme, mitä on kirkon ulkosuomalaistyö ja millaista toimintaa suomalaisissa seurakunnissa maailmalla on.
-Kirkolla on mahdollista saada omalla äidinkielellä apua monenlaisissa tilanteissa passin katoamisesta erilaisiin kriiseihin, sairastumiseen ja koti-ikävään. Jumalanpalvelukset, kirkolliset perhejuhlat, lähimmäispalvelu, mahdollisuus yksityiseen keskusteluun sekä diakoninen työ ovat myös tärkeä osa seurakuntien toimintaa, kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori Susanna Merikanto-Timonen kertoo.
Määrällisesti suurimpia kohdemaita ovat Ruotsi, USA, Kanada, Espanja, Saksa ja Australia. Työtä maailmalla tehdään erityisesti yhteistyössä paikallisen sisarkirkon ja muiden suomalaisyhteisöjen kanssa. Lähes kaikki työntekijätkin työskentelevät sisarkirkon palveluksessa. Myös Suomi-seura ry, Suomen Merimieskirkko ry ja kirkon lähetysjärjestöt ovat läheisiä yhteistyökumppaneita.
Ulkosuomalaistyö tavoittaa
Kirkon ulkosuomalaistyö tavoittaa niin alueella asuvia, kuin matkustaviakin suomalaisia.
-Erityisesti turistikohteissa viikottaiset jumalanpalvelukset kokoavat kirkon täyteen matkailijoita ja kausimuuttajia. Seurakunta löydetään puskaradion, kotisivujen ja sosiaalisen median kautta.
Kirkon kynnys on onnistuttu pitämään matalana. Päätoimisia työntekijöitä on maailmalla yhteensä noin 160, mikä korostaa vapaaehtoisten merkitystä.
-Kaikki alueella asuvat ja matkustavat suomalaiset ovat tervetulleita mukaan. Paikallinen ulkosuomalaisyhteisö erilaisine elämäntilanteineen muodostaa alueen seurakunnan. Vapaaehtoiset ovat työn kantava voima. He ovat paikallisia ulkosuomalaisia, joiden antama aika ja työpanos ovat hyvin tärkeitä.
Haasteena kohdata kaikki
Ulkosuomalaistyön tarve on suuri. Etniseltä taustaltaan ensimmäisen-neljännen polven suomalaisia arvioidaan olevan maailmalla 1,6 miljoonaa. Suomesta muuttaa vuosittain 13 000 täysi-ikäistä kansalaista ulkomaille ja heistä palaa kymmenen vuoden sisällä 60% lähtijöistä.
– Työmme tavoitteena on, että jokaisella ulkosuomalaisella olisi mahdollisuus seurakuntayhteyteen uudessa kotimaassaan. Haasteina näemme ulkosuomalaisuuden pirstoutumisen ympäri maailmaa, moniarvoisessa maailmassa elämisen, moniuskontoisen perheen haasteet, suomalaisen identiteetin ja kristinuskon suhteen, yksinäisyyden, sekä vanhenevat suomalaiset, Merikanto-Timonen luettelee.
Ulkosuomalaisten hengellisistä tarpeista on huolehdittu jo 1700-luvulta lähtien, aluksi yhteistyössä valtion ja kirkon kanssa. Vuodesta 1921 alkaen työ järjestäytyi osaksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimintaa.
