Kiireetön kohtaaminen on avain nuorten syrjäytymiskehityksen katkaisemiseen – ”Nyt liian moni nuori harhailee luukulta toiselle kertomassa omaa tarinaansa”

 

Vamoksen valmennuksessa oli vuonna 2022 yli 2000 nuorta 47 eri kunnasta. Nuoret olivat palveluun tullessaan entistä haastavammassa asemassa ja valmennusajat pidentyivät. Tulokset kuitenkin paranivat: 56 % nuorista siirtyi työ- ja koulutuspoluille.

Diakonissalaitoksen Vamoksen vuosiraportti kertoo pandemia-ajan vaikuttaneen haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tilanteeseen monin tavoin.

Nuorten Vamos-valmennusten kesto pidentyi keskimäärin kahdeksasta kymmeneen kuukauteen, mutta työ- ja koulutuspoluille siirtyneiden määrä lisääntyi. Polarisoituminen huolettaa edelleen, mutta kiireetön kohtaaminen ja yksilölliseen yhteisöllisyyteen perustuva valmennus tuo tulosta.

Vamos on Diakonissalaitoksen nuortenpalvelu, joka tukee 16–29-vuotiaita nuoria kohti koulutusta ja työelämää. Toiminta perustuu kiireettömään kohtaamisen ja nuoren tilanteesta lähtevän yksilöllisen tuen voimaan. Jokainen Vamoksessa aloittava nuori saa oman työntekijän, ja tukea saa niin arkeen kuin tulevaisuuden suunnitteluun.

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

Vuonna 2022 valmennuksessa olleista 2006 nuoresta 746 päätti palvelussa. Nuorista 56 prosenttia siirtyi työ- ja koulutuspoluille. Vamos tavoitti entistä haastavavammassa asemassa olevia nuoria: vuodesta 2019 vuoteen 2022 kuntoutusetuuksilla ja sairauspäivärahalla olevien määrä kasvoi kahden vuoden aikana 15 prosenttiyksikköä, kun työmarkkinatuella palveluun tulleiden osuus laski 10 prosenttiyksikköä.

Keskimääräinen valmennusaika pidentyi kahdeksasta kymmeneen kuukauteen. Tulos kertoo nuorten tuen tarpeen vahvistumisesta pandemia-aikana ja sen jälkeen.

Liian moni nuori harhailee luukulta toiselle

Nuoren elämä on kokonaisuus, jossa esimerkiksi arjen sujumista, talousasioita, mielenterveyden haasteita, riippuvuuksia ja muita murheita on vaikeaa erottaa toisistaan. Palveluissa nuoren pitäisi kuitenkin osata luovia osa-alue kerrallaan. Haasteellisessa tilanteessa olevilla nuorilla voi olla vaikeuksia löytää apua, toimia palvelujärjestelmässä tai muodostaa luottamusta auttaviin tahoihin. Elämä ja avuntarpeet ovat harvoin lokeroitavissa hallinto- ja politiikkasiilojen mukaan.

Mielenterveyspalveluiden saatavuuden haasteet näkyvät työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien sekä omaa polkuaan etsivien nuorten arjessa. Terapia ei kuitenkaan ratkaise kaikkia asioita – myös arkeen tarvitaan usein tukea.

– Jokaisella nuorella on oikeus hyvään tavalliseen arkeen ja tulevaisuuteen. Apua on saatava silloin kun sitä tarvitsee, ja siihen asiaan, johon tarvitsee. Nyt liian moni nuori harhailee luukulta toiselle kertomassa omaa tarinaansa ja selvittämässä kuka voi auttaa missäkin tilanteessa, kuvaa Vamoksen johtaja Terhi Laine nuorten tilannetta.

– Meidän ammattilaisten velvollisuus on taata nuorten palvelupolkujen sujuvuus myös nyt, kun hyvinvointialueet ovat juuri aloittaneet, ja yhteistyömalleja esimerkiksi järjestökentän kanssa vasta haetaan, sanoo Laine.