Juhlat päättänyt sunnuntaipäivä oli sisällöltään tunnelmallinen. Thaimaan lähettipariskunta vetosi niin lasten kuin aikuistenkin sydämiin lähetystyön puolesta. Pitkään kirkkokunnanjohtajana ollut Hannu Vuorinen jätti tervehdyksen niin juhlayleisölle kuin Tommi Koivusellekin.
Jumala voi puhua lapsille ja antaa kutsun sydämiin. Mitä jos Jeesus kutsuu aikuisia johonkin uuteen tai syvempään?
Thaimaassa lähetystyötä tekevien Roni ja Rebekka Zidbeckien sanoma sunnuntain aamutilaisuudessa oli vahva ja sydämiin osuva.
Lähetystyöstä ei maalailtu jotain kiiltokuvaa, vaan Zidbeckit kertoivat hyvin arkisesti työstään ja vaiheista, joiden kautta Jumala heidät Thaimaahan johdatti.
– Olin 6-vuotias, kun Turkin lomamatkalla ensimmäistä kertaa kysyin vanhemmiltani, kuka näille ihmisille kertoo Jeesuksesta. Sydämessäni tiesin jo vastauksen, minä haluan kertoa, koska rakastin Jeesusta jo tuolloin, Rebekka Zidbeck muisteli.
Hän vetosi vahvasti uskoviin vanhempiin, että mikäli lapsilla on ajatus lähetystyöstä, sitä kannattaa ruokkia ja siihen suuntaan rohkaista. On hyvä tallettaa kaikki ajatukset odottamaan aikaansa.
Roni Zidbeck kuvaili Jumalan millimetrin tarkkoja johdatuksia käytännön asioissa Thaimaassa.
Kuin sinettinä avajaistilaisuudelle oli vuorossa Vapaakirkon pastorin ja työntekijän valtakirjojen jako. Molempia oli lavalla kolme.
Vapaakirkon pastorin valtakirjan saivat Matti Kurki, Nenna Kurki ja Gunnar Lundberg. Työntekijän valtakirja annettiin Sofia Hautakankaalle, Ada Hänniselle ja Juha Jokiniemelle.
Kirkkokunnan johdossa viestikapula vaihtui lämpimissä tunnelmissa
Kirkkokunnanjohtajan tehtäviä on yleensä hoidettu Vapaakirkossa pitkä jakso kerrallaan. Tommi Koivunen aloitti kirkkokunnanjohtajana syksyllä 2024, ja Hannu Vuorinen jäi virallisesti eläkkeelle keväällä 2025. Vuorinen aloitti kirkkokunnanjohtajana heinäkuussa 2009.
Viestikapulan vaihdon paikaksi sopi kesäjuhlien päätöstilaisuus paremmin kuin hyvin.
– Vapaakirkko ja seurakunnat ovat olleet intohimo elämässäni. Kun olen vuodesta 1981 asti ollut kokoaikaisessa seurakuntatyössä, niin onhan tämä iso muutos. En kuitenkaan usko, että minulle tulee identiteettikriisiä, Vuorinen kertasi.
– Jumalan valtakunnan työ on minulle elämäntapa. Rukoilen ja mietin, miten voisin edelleen olla hyödyksi. Minä olen saarnaaja kutsumukseltani.
Kuten juhlilla on aiemminkin ollut esillä, Vuorinenkin halusi hälventää liiallista erityisyyttä käsitteen Jumalan kutsu yltä.
– Kutsumus ei kuulu vain joillekin ihmisille tai joihinkin tehtäviin. On kutsu Jumalan yhteyteen, palvelemaan elämällämme Jumalaa hänen lähettiläinään, rakentamaan Kristuksen seurakuntaa ja palvelemaan kokopäiväisesti seurakuntatyössä, Vuorinen kiteytti.
Pitkän ja syvällisen pohjustuksen jälkeen emeritus kirkkokunnanjohtajalla oli myös perintö jätettäväksi juhlakansalle.
Parhaiten sitä kuvasivat Paavalin sanat 2 Tim. 4:1–2: ”Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen nimessä, hänen, joka on tuomitseva elävät ja kuolleet, ja hänen ilmestymisensä ja hänen valtakuntansa kautta: julista sanaa, astu esiin sopivaan ja sopimattomaan aikaan, nuhtele, moiti ja kehota, aina kärsivällisesti opettaen.”
