Ihmisiä ja ilmiöitä: Onnellisuusprofessori Markku Ojanen: Iloa ja elinvoimaa ikävuosiin

Kehitysyhteistyömäärärahoihin lähes 400 miljoonan euron leikkaukset

 

Nepalissa hätämajoituksessa elävät lapset iloitsevat valokuvaajasta. Kuvaaja: Antti Helin / Kirkon Ulkomaanapu

Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtajan Jouni Hembergin mukaan eilen julkistetun hallitusohjelman leikkaukset kehitysyhteistyövaroista ovat vaikutuksiltaan dramaattiset.

Uudessa hallitusohjelmassa linjattuja leikkauksia tehdään 200 miljoonan euron edestä. Lisäksi 100 miljoonan euron avustusmuotoinen tuki muutetaan lainaksi. Päästöhuutokauppatuloja ei myöskään jatkossa ohjata kehitysyhteystyöhön. Tämä tarkoittaa 60-70 miljoonan lisää leikkauksiin.

– Me emme elä tyhjiössä. Vakaus Suomen ulkopuolella on tärkeää, painottaa Hemberg.

IK-opisto Neliöb. 17.-30.6.

Kirkon Ulkomaanavun tavoitteena on turvata ihmisille elämisen mahdollisuus kotimaissaan. Monissa maissa olosuhteet ovat vaikeat, jonka osoittaa esimerkiksi Välimerellä hukkuvien pakolaisten kasvava määrä. Hemberg muistuttaakin, että Kirkon Ulkomaanapu toimii hauraissa valtioissa.

– Niissä ollaan todella kaukana tilanteesta, jossa valtiot pystyisivät itse ottamaan vastuun kansalaisistaan tai olisi mahdollista löytää halukkaita investoijia, hän linjaa.

”Signaali Suomen sitoutumattomuudesta”

Maailmassa on tällä hetkellä useita vaikeita humanitaarisia kriisejä. Esimerkiksi Nepalia ravistellut maanjäristys on vaatinut nopeaa reagointia. Avustustyöhön on sitouduttava pitkäaikaisesti. 

Kansalaisjärjestöjen työ on olennainen osa kehitysyhteistyötä, sillä kriisiytyneissä valtioissa ei välttämättä ole mahdollista tehdä valtioiden välistä kehitysyhteistyötä.

– Ilmoitetut leikkaukset vesittävät rajusti tätä työtä, toteaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.

Maailmanlaajuisen kehitysyhteistyön kannalta syksy 2015 on merkittävä. Silloin on tarkoitus määritellä Post2015-tavoitteet, sekä neuvotella uusi ilmastosopimus. Katri Suomi huomauttaa, ettei Suomi saavuta tavoitettaan kehitysyhteistyön määrärahan noususta 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä.

– Kaikki tämä antaa signaalin siitä, että Suomi ei ole sitoutunut kansainväliseen yhteistyöhön, hän linjaa.

Lähde: Kirkon Ulkomaanapu