Suomen humanitääriseen maahanmuuttoon nojaava politiikka ja antelias sosiaalijärjestelmä ovat tulleet tiensä päähän, varoittavat alue- ja kuntapäättäjät Katriina Hiippavuori (kok.) ja Tanja Aidanjuuri (ps.).
Suomen maahanmuutto supistui selvästi viime vuonna. Suomeen muutti ulkomailta 50 060 henkeä, mikä on yli 13 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Nettomaahanmuutto oli silti noin 35 000 henkeä. Tuoreet tilastot ja tutkimukset nostavat esiin, että erityisesti humanitäärinen maahanmuutto aiheuttaa edelleen merkittäviä kustannuksia julkiselle taloudelle – osa tulijoista päätyy pitkiksi ajoiksi sosiaalietuuksien varaan, eikä kotoutuminen toteudu toivotulla tavalla.
Maskun kunnanhallituksen puheenjohtaja ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja Katriina Hiippavuori pitää täysin kestämättömänä sitä, että Suomeen tullaan opiskelu- tai työperusteella, mutta lopulta jäädään toimeentulotuen asiakkaiksi.
Vantaan alue- ja kunnanvaltuutettuna, valtuuston toisena varapuheenjohtajana sekä Jussi Halla-ahon avustajana toimiva Tanja Aidanjuuri peräänkuuluttaa kokonaan uutta maahanmuuttopolitiikkaa. Hän pitää esimerkiksi suomalaista oikeustajua vahvasti rikkovana sitä, että Suomeen saapunut maahanmuuttaja saa käytännössä saman eläkkeen tekemättä mitään kuin vuosikymmeniä raskasta työtä tehnyt ja veroja maksanut suomalainen. Myös kalliiksi käyvä kotoutuminen tuottaa heikkoa tulosta, jos tulijalta puuttuu oma-aloitteisuus.
– Lähtökohta on aina se, että ihminen ei voi kotoutua, jos hän itse ei halua kotoutua, Aidanjuuri huomauttaa.
Hiippavuori uskaltaisi ottaa mallia jopa Kanadasta, jossa on käytössä tiukka pisteytysjärjestelmä työntekijöiden valinnalle, ja muistuttaa suoraan, ettei meillä ole loputtomiin varaa ylläpitää nykyisenkaltaista sosiaaliyhteiskuntaa.
– Näistä asioista pitää pystyä puhumaan ilman, että on jollain tavalla ”persuuntunut”. Sellainen kaunistelematon, tosiasioihin ja tietoon perustuva maahanmuuttokeskustelu on todellakin paikallaan, Hiippavuori painottaa.
Sananvapautta rajoitetaan
Sananvapauden tila Suomessa herättää huolta. Aidanjuuren mukaan vapaata keskustelua rajoitetaan vasemmistoideologiaan pohjautuvalla ”kiellettyjen sanojen” listalla, jolla yritetään estää muun muassa täysin asiallinen maahanmuuttokritiikki.
– Jos nostamme esille sanan haittamaahanmuutto, niin se on semmoinen kohta, missä tulee nuhteita ja missä sanoja leimataan saman tien rasistiksi, Aidanjuuri toteaa.
Hiippavuori korostaa, että laajan sananvapauden rinnalla tarvitaan ehdottomasti myös sananvastuuta ja siltoja rakentavaa puhetta ääripäiden välisen huutelun sijaan.
Myös Pride-liikkeen nykyinen suunta herättää kritiikkiä. Tasa-arvon ajamisen sijaan liikettä pidetään muuttuneena aatteelliseksi ja totalitääriseksi sanelijaksi, joka suvaitsee vain samanmielisiä ja vie ideologiaansa jo peruskouluihin asti.
– Pride-liike on hyvin vahvasti politisoitunut. Nyt joku tietty ihmisryhmä halutaan nostaa ylitse muiden. Meillä on muitakin vähemmistöjä yhteiskunnassa, kuten esimerkiksi vammaiset ja nepsy-lapset, Hiippavuori huomauttaa.
Kristilliset arvot kannattaa säilyttää
Hiippavuori muistuttaa, että länsimaiset ihanteet tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista ovat syntyneet kristillisen ihmiskuvan pohjalta. Sekä Hiippavuori että Aidanjuuri jakavat näkemyksen siitä, että perinteinen kristillinen arvoperintö toimii edelleen kestävimpänä kivijalkana koko yhteiskunnan rakentamiselle.
– Kristillinen arvopohja rohkaisee ihmisiä tekemään töitä sen eteen, että saa jotain, Aidanjuuri toteaa.
– Sen sijaan että miettisi, mitä yhteiskunta antaa minulle, voisi miettiä, mitä minä annan yhteiskunnalle, Hiippavuori päättää.
Katriina Hiippavuori ja Tanja Aidanjuuri ovat vieraana Ajassa-ohjelmassa. Ohjelma on katsottavissa veloituksetta Permanto-suoratoistopalvelusta sekä YouTubesta.
Teksti: Elina Uusikylä & IRR-TV toimitus Kuvat: Stas Voronin
