Matti Hernesahon elämän käännekohta on dramaattinen. Karhu tappoi Matin isän pojan ollessa vain kuuden vuoden ikäinen. Se oli kokemus, joka repi lapsen maailman kahtia – aikaan ennen ja jälkeen Ruokolahtea.
Matti Hernesaho kertoo muistavansa yhä hetken, jolloin kuuli isänsä kohtalokkaasta kohtaamisesta karhun kanssa Ruokolahden metsissä. Tapahtuma ohjasi häntä jo varhain elämän suurten kysymysten ja hengellisen etsinnän äärelle.
– Varmaan olen pohdiskeleva tyyppi siksi, että elämän alkuun tuli vahva kokemus – samalla myös hengellisyys sai sysäyksen.
Matti Hernesaho on tullut tutuksi monelle Radio Dein kuuntelijalle muun muassa radioblogeistaan. 33-vuotias perheenisä ei tunnustaudu aamuihmiseksi, mutta lähti kuitenkin aamukuudelta matkaamaan Turusta Radio Dein kesäperjantain aamuvieraaksi, kun kutsu kuului.
Myönteisesti hän vastasi toiseenkin kutsuun vuosikymmentä aiemmin. Kirkkoherra Jouni Lehikoinen kyseli nuorukaista papin hommiin Turun Mikaelin seurakuntaan. Nuori mies sai pappisvihkimyksen ja liperit kaulaansa jo 24-vuotiaana teologian maisterina.
Vuosien kuluessa virkaan liittyvät raamit alkoivat vähä vähältä tuntua yhä kahlitsevimmilta. Verbaalisesti lahjakas nuori pappi alkoi yhä vahvemmin kokea erityisesti nuorten kristittyjen sukupolven varustamisen omaksi kutsumukseen.
Lopulta evankeliumista innostuneen futisfanin oli aika tehdä johtopäätöksiä. Eteen avautui uusi mahdollisuus.
Vuosi sitten Hernesaho siirtyi Mission Europe -järjestön riveihin. Suomessa järjestö tunnetaan erityisesi edesmenneen evankelista Kalevi Lehtisen työn taustajärjestönä.
Lehtisen tavoin Hernesahokin haluaa nyt keskittyä entistä enemmän julistustyöhön ja nuoriin aikuisiin. Järjestötyön ohella hän jatkaa osa-aikaisesti Turussa nuorten aikuisten pastorina.
Isoisän kommentti – ”sinusta voisi tulla hyvä pappi” – jätti itämään siemenen, joka kasvoi kutsumukseksi.
Pyhän Hengen yllättämä
Ruokolahden jälkeen pikku-Matin elämässä tapahtui käänne. Isän kuoltua perhe muutti Savosta Pohjanmaalle, raamattuvyöhykkeelle.
Lapsuuden ja nuoruuden kristillinen kasvualusta marinoi Mattia maalaiskörttiläisyyden, iltarukousten ja seurakunnan rakenteissa, mutta aidon uskon tunnustaminen vaati silti rohkeutta. Isoisän kommentti – ”sinusta voisi tulla hyvä pappi” – jätti itämään siemenen, joka kasvoi kutsumukseksi.
Nuoruuden myllerryksessä Matti koki elämänsä karismaattisen käänteen Ylöjärvellä.
– Kuulin, että on olemassa Pyhä Henki. Tämä oli aivan uutta.
Kun tilaisuudessa kysyttiin, puhuuko täällä kukaan kielillä, ei Matti ihan ymmärtänyt kysymystä, mutta nosti silti varovasti käden.
– Osasinhan minä ruotsia, englantia, saksaa ja vähän espanjaakin.
Myöhemmin yksin rukoillessaan nuorukainen koki mullistavan kohtaamisen. Hernesaho kuvaa sitä Jumalan rakkauden kokemukseksi, näyksi Jeesuksen rististä ja ylistyskokemukseksi kielellä, jota hän ei ymmärtänyt.
Pyhä hetki sinkosi Hernesahon kohti radikaalimpaa kutsumusta, jossa rohkeus kasvoi.
”Meneillään on poikkeuksellinen etsikkoaika nuorten sukupolvella, erityisesti 10–25-vuotiailla.”
Nuorten herätyksen ytimessä
Työssään Mission Europessa Hernesaho kohtaa nuoria, joiden suhde hengellisiin kysymyksiin on aktiivinen, utelias ja avoin. Pappina hän kertoo nähneensä, kuinka nuorten uskonnollinen etsintä on muuttunut viime vuosikymmeninä.
– Meneillään on poikkeuksellinen etsikkoaika nuorten sukupolvella, erityisesti 10–25-vuotiailla.
Hernesaho uskoo, että sosiaalisten muutosten ja monikulttuurisuuden myötä nuorten on entistä helpompi puhua uskostaan, eikä siihen enää liity samankaltaista häpeän kulttuuria kuin hänen omassa nuoruudessaan.
Nuorten kasvanut kiinnostus ei ole pelkästään yhteisöihin osallistumista, vaan Hernesahon mukaan aidon hengellisen elämän perusta syntyy osallistumisesta ja vertaisjohtajuudesta – ei siitä, kuka seisoo puhujanpöntössä vaan siitä, että nuoret itse ottavat vastuun ja johdon.
– Nuoret kuuntelevat parhaiten toisia nuoria. Meidän tehtävä vanhempina on tukeminen, ei käskyttäminen, hän painottaa.
Mission Europen työssä Hernesaho toimii sekä puhuvana päänä että mentorina, joka kulkee nuorten rinnalla vahvistamassa heidän kutsumustaan.
– Moninkertaistu – tue, rohkaise, älä rajoita. Nuoret tarvitsevat uusia leilejä vanhan viinin rinnalle.
Perhearjen supervoima ja futiskatsomon isä
Kolmen pojan isänä Hernesaho tietää, että Jumalan rakkaus on kuin vanhemman rakkaus – ei ansaittua, vaan olemisen perusteella annettua. Arjen keskellä hänen salainen supervoimansa on kasvojen tunnistus ja kohtaamisen ilo – olipa kyse suomalaisesta huoltoasemasta, seurakuntatilaisuudesta tai futisstadionista.
Seurakuntiin Hernesaho antaa konkreettista ohjetta nuorten kohtaamiseen.
– Tehkää terävämmin. Älkää piilotelko suolaa sieltä. Se suola on se, mikä kiinnostaa.
Matti Hernesaho uskoo nuortensa etsivän aitoutta ja radikaaliakin hengellisyyttä. Polarisoituvassa ajassa uskonnollisten yhteisöjen rohkeus näkyä omana itsenään herättää kiinnostusta.
Kun pastori Hernesaholta kysytään, mitä tulevaisuudessa voisi siintää kymmenen vuoden päässä, vastaus on maanläheinen: Turussa, Mission Europessa työn äärellä. Samalla hän korostaa oman polkunsa uniikkiutta.
– Jumala on luonut meistä jokaisen sitä aikaa ja niitä tehtäviä varten, jotka meitä odottavat. Uutta Kalevi Lehtistä ei tule, vaan jokainen kutsutaan omalle paikalleen.
Matti Hernesaho näyttää esimerkkiä siitä, millaista on kulkea Jumalan johdattamaa kutsumuksen tietä – kiinni tässä ajassa, mutta rohkeasti tulevaisuuteen katsoen. Hän puhuu nuorille aidosti ja samalla toimii inspiraationa kaikille, jotka etsivät paikkaansa hengellisen työn kentällä.
Rohkeus, rehellisyys ja aito halu vaikuttaa ovat arjen supervoimia, jotka kantavat kristillistä sanomaa sukupolvelta toiselle. Matti Hernesaho vaikuttaa mieheltä, joka omaa näitä supervoimia keskivertoa enemmän.
Niillä voimilla rakennetaan nuorten uutta hengellistä todellisuutta Suomessa.
Kuuntele Radio Dein Matti Hernesahon Aamuvieras-haastattelu kokonaisuudessaan Dei Plus –palvelussa.
Tekstin kirjoittanut Eero-Lauri Aleksi Korhola Radio Dein Aamuvieras – podcastin pohjalta.
