Turvallisuusasiantuntija Jarno Limnéll kertoo, että Suomi on varautunut ulkopuolisen uhan mahdollisuuteen hyvin, mutta vielä tärkeämpää on kansakunnan sisäinen turvallisuus.
– Turvallisuus on intohimoni. Jos kysyt, mitä teen kello 23 illalla niin luen turvallisuuspoliittisia artikkeleita, kansanedustaja Jarno Limnéll kertoo Eduskunnan Pikkuparlamentin tyhjässä ravintolassa.
Limnéll on sotatieteiden tohtori, entinen upseeri, työelämäprofessori ja kyberturvallisuusasiantuntija, josta tuli kunnolla tunnettu sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Silloin etsittiin asiantuntijoita, jotka osaisivat kertoa, mitä nyt tapahtuu ja mitä tuleman pitää.
Toisin kuin Mika Aaltolalla, jolla on ollut lausunnoissaan paikoin dramaattinen ote, Limnéllin viesti on ollut aina positiivinen. Hän on kirjoittanut viestipalvelu X:ään kymmeniä kertoja loppukaneetin ”hyvin meidän käy”.
– Olen päättänyt vuosien ajan kaikki esitelmäni niihin sanoihin. Minusta niissä on viisautta ja mielenhallintaa.
Limnéll oli kiinnostunut turvallisuudesta jo kauan ennen helmikuuta 2022, jolloin kaikki suomalaiset tajusivat, että lintukotovaihe on ohi ja iänikuinen Venäjän uhka muuttui todeksi.
– Minulla ei ole välttämättä vastausta siihen, miksi turvallisuus kiinnostaa minua niin paljon, Limnéll jatkaa.
Hänen siskollaan, psykoterapeutti Maaret Kalliolla sen sijaan on. Ainakin ehdotus.
– Maaret on pohtinut, johtuuko se siitä, että olin ala-asteella koulukiusattu ja koin voimakasta turvattomuuden tunnetta. Ehkä se on nostanut vastareaktiona halun tuottaa turvallisuutta.
Arkku omaisille
Koulukiusaaminen kesti muutaman vuoden, ja se oli sekä fyysistä että henkistä.
– Kyllä se oli kova kokemus, ja on se edelleen täällä, Limnéll sanoo mutta ei osoita mihinkään.
– Toinen elämäni käännekohta tapahtui 19 vuotta sitten, kun olin sotilastarkkailijana Lähi-idässä. Menin sinne yhdessä ystäväni Jarno Mäkisen kanssa. Hän oli kadettiupseeri, kuten minäkin.
Ystävykset palvelivat puoli vuotta samalla asemalla Libanonissa, minkä jälkeen tuli tieto, että toisen oli siirryttävä puoleksi vuodeksi Israeliin.
– Päätimme, että minä lähden ja hän jää.
Muutaman viikon jälkeen alkoi Israelin ja Hizbollahin välillä sota, jossa Israel pommitti YK:n tarkkailija-aseman maan tasalle ja Jarno Mäkinen kuoli. Se päivä oli Jarno Limnéllin syntymäpäivä. Hän täytti 33 vuotta.
Kiitollisuus siitä, että saan elää.
Limnéll saattoi Mäkisen viimeiselle matkalleen kotiin ja luovutti arkun omaisille.
– Voin sydämestäni sanoa, että heräsi kiitollisuus elämää kohtaan, koska se olisin voinut olla minä, joka siinä arkussa palasi. Se on mielessäni oikeastaan päivittäin. Kiitollisuus siitä, että saan elää.
– Olen sen jälkeen osannut suhtautua uudella tavalla arjen hankaluuksiin. Maitopurkin kaatuminen tai kokouksesta myöhästyminen ei olekaan maailman suurin asia.
Jarno Limnéll kuvaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 meni hänelläkin ”tunteisiin”.
– Toisaalta olin ollut melkein 10 vuotta aktiiviupseerina Puolustusvoimissa ja tehnyt sotatieteistä väitöskirjani. Minulla oli sotilaan ajattelumalli, eli että pitää varautua pahimpaan. En voi sanoa, että osasin ennustaa hyökkäyksen, mutta kyllä sekin skenaario oli päässäni.
Hyökkäyksen tapahduttua mieleen tuli ensin ajatus, mihin kaikkeen se johtaa.
– Ja miten nopeasti. Miten länsi tulee reagoimaan? Ymmärsin aika nopeasti, että elämme historiallista käännekohtaa. Tajusin, että lähiviikot osoittavat, miltä omien lasteni tulevaisuus tulee näyttämään.
Imperialismi kukkii
Vuonna 2025 sota Ukrainassa on edelleen käynnissä.
– En ole todellakaan mikään sotakiihkoilija, ja koen että mitä enemmän sodasta tiedän, sitä enemmän toivon rauhaa. Mutta se, että Ukrainaan saataisiin rauha ja Venäjä pysäytettyä, vaatii voimaa, koska Venäjä ja Putin uskovat ainoastaan sitä.
– Ukrainalle on annettava niin vahva poliittinen, taloudellinen ja ennen kaikkea sotilaallinen tuki, että Venäjä kärsii selkeän sotilaallisen tappion. Jos Venäjää ei pysäytetä Ukrainassa, se tulee tätä laajentumishaluista politiikkaansa jatkamaan. Silloin maksamme tästä Euroopassa vielä kovemman hinnan kuin mitä Ukrainaa tukemalla maksamme.
Pääsiäisenä Venäjä piti Yhdysvaltoja miellyttääkseen ilmeisesti jonkinlaisen tulitauon. Limnéllin mielestä tällaiset manööverit ovat bluffia.
– Venäjä ei halua rauhaa. Venäjällä on imperialistinen ajattelutapa maassa jaettavia karttoja myöten. Niissä näytetään, miten Suomi, Baltian maat, Valko-Venäjä, Puola ja Keski-Aasian maat kuuluvat Venäjään, Limnéll sanoo.
Suomen puolustuskyky on hänen mukaansa nyt parempi kuin koskaan itsenäisyyden aikana.
– Vaikka meillä on vielä taloudellinen haaste, puolustukseen panostetaan entistä enemmän. Hallitus päätti, että vähintään 3 prosenttia bruttokansantuotteesta tullaan kohdistamaan siihen. Ei meillä täydellinen puolustuskyky ole, mutta se on erittäin vahva. Euroopan mittakaavassa nostan Suomen sotilaallisessa puolustuskyvyssä kärkimaiden joukkoon.
Limnéllin mukaan hyökkääjällä on korkea kynnys tulla Suomeen, jossa on ”melkein miljoonan henkilön reservi”, uutta kalustoa, koulutettu henkilöstö ja kohta jalkaväkimiinat.
– Tärkein asia on kuitenkin se, mitä kadettikoulussa opetettiin: henki on aina miekkaa vahvempi. Se, että meillä on vahva tahto puolustaa tätä maata, on kaiken lähtökohta. Siitä on pidettävä huolta.
Tämä vaatii sitä, että kansalaiset elävät yhteiskunnassa, jonka he kokevat puolustamisen arvoiseksi.
Tunne on tärkeä
Limnéllin mukaan Suomessa puhutaan liikaa turvattomuudesta ja liian vähän turvallisuudesta.
– Puhumme riskeistä, ydinaseista ja kolmannesta maailmansodasta. Turvattomuusuutisointia on paljon. Huomaan kyllä, kun kierrän eri puolilla Suomea, että nämä asiat ovat pinnalla. Tänään viimeksi olin puhumassa Espoon Viherlaakson lukion oppilaille. Turvallisuus mietityttää nuoria.
Suomalaiset arvostavat rehellistä ja realistista puhetta, Limnéll arvioi.
– On sanottava suoraan, että Venäjä muodostaa Suomelle sotilaallisen uhan. Hybridivaikuttamista tapahtuu päivittäin.
– Silti nukun yöni ihan hyvin. Turvallisuutemme on hyvä, ja sitä kehitetään koko ajan. Sen huomaa myös täällä eduskunnassa, mikä on vahvistanut omaa turvallisuudentunnettani. Vaikka täällä käydään tiukkaa poliittista keskustelua niin kun puhumme turvallisuudesta, täällä on vahva yhteishenki. Se lisää luottamustani yhteiskuntaamme.
Turvallisuudessa myös tunne on tärkeä, ehkä jopa tärkeintä.
– Suomessa meillä on sellainen lähestymistapa, että turvallisuus on aseita ja aitaa itärajalla. Konkreettisia, kovia asioita. Niitä tarvitaan, mutta yhteiskunnan kriisinsietokyky ja turvallisuuden tunteesta huolehtiminen on yhtä tärkeää.
– Tarvitsemme turvallisuudentunteeseen vaikuttamista.
Eli sitä, että joku sanoo meidän kyllä pärjäävän?
Tärkein turvallisuuden lähde on kuitenkin Limnéllin mukaan oma lähipiiri.
– Ukrainan sota ja maailman tapahtumat eivät vaikuta turvallisuuden tunteeseemme yhtä paljon kuin se, mitä arjessamme tapahtuu. Keitä kohtaamme, miten ihmiset kohtelevat sinua, miten kohtelet heitä.
Vain minä ja Jumala
Kristilliset arvot ovat monella tapaa suomalaisenkin yhteiskunnan perusta. Jarno Limnéllille niistä tulee ensimmäisenä mieleen yhteisöllisyys.
– En tosin tiedä, onko se kristillinen arvo.
– Eilen kävin lasteni kanssa Olarin kirkossa pääsiäismessussa. Oli laulua ja tanssia ja vähän kevyempiä puheita. Ja paljon lapsia. Minulle tuli siitä valtavan hyvä tunne.
Limnéll edustaa perinteistä koti, uskonto ja isänmaa -ajattelua.
– Koti on kaiken lähtökohta, olen uskonnollinen ihminen ja minulla on vahvasti sinivalkoinen sydän.
Limnéll ei pidä itseään ”yliuskovaisena”, mutta hän käy silloin tällöin kirkossa, mikä on aika paljon, jos katsotaan tilastoja.
– Jokailtainen rauhoittumisen hetki on se, kun ristin käteni ja käyn asioitani läpi. Kiitän asioista ja toivon, että ne menevät tiettyyn suuntaan. Sitä, mitä siinä puhun ja ajattelen, ei tiedä kukaan muu kuin minä ja Jumala, Limnéll kertoo.
Kristinusko saa hänen mukaansa edelleenkin näkyä suomalaisessa yhteiskunnassa, kuten muutkin uskonnot.
– Haluan, että lasteni kevätjuhlissa lauletaan suvivirsi. Saa olla sananvapautta ja uskonnonvapautta, ja saa myös pitää omista arvoistaan kiinni. Nämä ovat minulle tuttuja ja turvallisia asioita.
Limnéll harrastaa liikuntaa joka päivä. ”Kadettikoulun kasvatti” herää ennen viittä ja lähtee lenkille.
– Fyysisestä kunnosta huolehtiminen on tärkeää mielenterveydelle. Olen liikkunut koko elämäni, se on minulle elämäntapa. Tänään aamulla kuuntelin äänikirjaa juostessani kauniissa auringonnousussa. Sitten kahvi, lehdet ja perhe alkaa heräilemään
Vakavin uhkakuva
Tulevaisuuden ennustaminen on yleensä hankalaa, mutta Limnéll sanoo, että ”kun katsoo alkuvuotta, mannerlaatat ovat järisseet”. Missä tilanteessa olemme viiden vuoden päästä? Siihen voimme Limnéllin mukaan itse vaikuttaa.
– Kun vaikutamme oikein, Euroopassa on rauha, Venäjä on pysäytetty, Ukraina on EU:n jäsen mutta ei vielä täysivaltainen Naton jäsen. Suomen puolustus on vahvistunut entisestään ja olemme henkisesti valmiimpia kohtaamaan kaikenlaisia outoja tapauksia yhteiskunnassamme.
Yhdysvalloissa on nähty nyt erikoisia kehityskulkuja, mikä vaikuttaa myös Suomeen.
– Luottamussuhteemme Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä on heikentynyt. Meidän etumme on joka tapauksessa se, että meillä olisi mahdollisimman hyvät suhteet Yhdysvaltoihin, on siellä johdossa kuka tahansa.
– Uskon vilpittömästi siihen, että hyvin meidän tulee käymään. En usko, että Suomen vakavin uhkakuva ei ole Venäjä vaan se, että meistä tulee hengetön ja keskenään riitelevä kansakunta.
Pahin skenaario on se, joka on jossain määrin jo todellisuutta: että suomalaiset kääntyisivät toisiaan vastaan.
– Se meidän pitää kaikin keinoin estää. Suurin vahvuutemme on se, jos olemme toisiamme kunnioittavia ja luomme positiivisella tahdolla tulevaisuutta.
Pyritään siihen.
– Kyllä me siihen päästään.
*
Artikkeli on julkaistu Elämä-lehdessä 5/2025
