Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikan mukaan piispojen välit Kansanlähetyksen, Suomen Raamattuopiston ja Evankeliumiyhdistyksen ovat vaikeutuneet erityisesti viimeisen 3-5 vuoden aikana.
Kolme tunnettua kotimaista herätysliikettä, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Suomen Raamattuopisto ja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, saavat Radio Dein Piispan kyselytunti -ohjelmassa tänään vierailleen Kaisamari Hintikan mukaan piispoilta osakseen yhä vähemmän ymmärrystä.
Selittävinä tekijöinä vaikeudelle ovat muun muassa naispappeus ja samaa sukupuolta olevien parien liitot. Herätysliikkeet eivät hyväksy piispojen linjauksia näissä kysymyksissä.
– Ovatko kirkon tiet heidän [herätysliikkeiden] kanssa katkeamassa, sitä pitäisi kysyä näiden järjestöjen johtajilta. He ovat niitä jotka aktiivisesti ovat kyseenalaistaneet kirkon toimintaa ja myös seurakuntien toimintaa.
– Heidän pitäisi kantaa vastuuta niistä asioista, mitä he nostavat esiin. Olen miettinyt sitä, löytyykö sieltä aitoa tahtoa säilyä kirkon yhteydessä. Se viesti ei ole kovin vakuuttava tässä asiassa.
Hintikan tarkoittamasta ”2-3 järjestöstä” Kansanlähetys ja Luterilainen Evankeliumiyhdistys ovat kirkon virallisia lähetysjärjestöjä.
”He ovat niitä jotka aktiivisesti ovat kyseenalaistaneet kirkon toimintaa ja myös seurakuntien toimintaa.”
– Se [teiden erkaneminen kirkon kanssa] on alkanut näyttää yhdeltä mahdollisuudelta, todennäköisemmältä kuin esimerkiksi viisi tai kolme vuotta sitten.
Piispoilla on Hintikan mukaan muodollinen rooli erityisesti kirkon virallisten lähetysjärjestöjen suhteen vetää tiettyjä johtopäätöksiä.
– Olemme piispojen kanssa venyttäneet kuminauhaa viime vuosina aika pitkäksi. Jos sitä venytetään vielä niin kyllä se jossain vaiheessa katkeaa ja se hetki on nyt aika lähellä.
Suurvaltajohtajille luopumisen saarnaa
Tuhkakeskiviikko tänään 18. helmikuuta aloittaa tänä keväänä paastonajan. Jos Kaisamari Hintikalle avautuisi mahdollisuus pitää tuhkakeskiviikon saarna maailman suurvaltajohtajille, hän valitsisi aiheeksi vallasta ja omaneduntavoittelusta luopumisen sekä kohtuullisuuden.
– Yhteisen hyvän pitäisi jakautua kaikille, eikä vain harvoille, Hintikka toteaa.
– Se on täysin päinvastainen suunta kuin millaisia nyt tuntuvat olevan suurvaltajohtajien ja ylimalkaan ajan hengen mukaiset tavoitteet sekä maailmanpolitiikassa että meidän omassa yhteiskunnassa.
Millainen mahtaisi olla maailman johtajien reaktio tällaiseen saarnaan?
– Sitä pitäisi varmaan kysyä heiltä. Toivon että he kuuntelisivat sitä avoimin korvin ja mielin, mutta ehkä skeptisesti suhtaudun tähän vaihtoehtoon.
– Kirkon ja kristityn tehtävä on silti puhua asioista, kuunnellaan sitä tai ei. Täytyy sitkeästi ja sitoutuneesti toistaa asiaa, vaikka joka kerta vastaanotto ei olisi yhtä hyvää.
– Kirkon ja kristityn tehtävä on silti puhua asioista, kuunnellaan sitä tai ei. Täytyy sitkeästi ja sitoutuneesti toistaa asiaa, vaikka joka kerta vastaanotto ei olisi yhtä hyvää.
Ukraina ei unohdu
Ensi viikolla tulee kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Sodan vuosipäivän aikaan Hintikan mielessä on toivo, ettei kukaan turtuisi Ukrainan tilanteelle ja sodalle.
– Meidän olisi hyvä jatkuvasti muistaa Ukrainan sodan poikkeuksellisuus ja ei-toivottavuus, se todellisuus jossa ukrainalaiset erityisesti tänä talvena elävät kovien pakkasten ja Venäjän ohjus- ja drooni-iskujen aikana.
Monessa seurakunnassa rukoillaan sitä, että sota loppuisi mahdollisimman pian. Rukouksessa meidän pitäisi olla sitkeitä, ei rukoilla vain todennäköisen vaihtoehdon vaan sen puolesta, mitä näyttää epätodennäköiseltä.
Hintikan mukaan suomalaiset seurakunnat auttavat monin tavoin niitä ukrainalaisia jotka asuvat kotimaassaan sekä niitä, jotka ovat tulleet sotapakolaisina esimerkiksi Suomeen.
– Ja monessa seurakunnassa rukoillaan etenkin sitä, että sota loppuisi mahdollisimman pian. Rukouksessa meidän pitäisi olla sitkeitä, ei rukoilla vain todennäköisen vaihtoehdon vaan sen puolesta, mitä näyttää epätodennäköiseltä.
Radio Dein Piispan kyselytunnilla keskiviikkona 18.2. 2026 piispa Hintikalle kysymyksiä esittivät päätoimittaja Pauli Juusela (Kirkko ja kaupunki), päätoimittaja Heli Koivuniemi (Länsiväylä), toimittaja Seppo Kemppainen (Kotimaa) sekä päätoimittaja Kai Kortelainen (Radio Dei).
Mitä Kaisamari Hintikka kommentoi kouluista uskontojen kohtaamispaikkoina? Entä paastoavatko luterilaiset niin laiskasti koska armoa korostetaan niin paljon? Kuuntele koko Piispan kyselytunti uusintana Radio Deistä lauantaina 21.2. klo 11 tai vaikka heti Dei Plus -palvelusta.
