Elämäntaito: Aatelisnaiset auttajina – kolme tarinaa siitä, miten ylhäiset syttyivät diakonialle

Jumalan asunnoksi suostunut Neitsyt Maria on esikoiskirjailija Markus Korrin äiti ja opettaja

 

Kansanlähetysopiston kurssivastaava Markus Korri valmistelee uskonnonfilosofian väitöskirjaa Jumalan armon ja tahdonvapauden välisestä suhteesta. Kuva: Danielle Miettinen

Jos Neitsyt Maria ei olisi suostunut Jumalan asunnoksi, Markus Korrilla ei olisi mitään syytä juhlia joulua. Esikoiskirjakin olisi jäänyt kirjoittamatta.

Kantatie viisnelonen on pimeä ja liukas. Pastori Markus Korri ajaa sitä pitkin monta kertaa viikossa työpaikaltaan Ryttylän Kansanlähetysopistosta kotiinsa Lahteen.

Vuoden pimeimpinä päivinä hän iloitsee jokaisesta jouluvalosta, jonka tien varren asukkaat ovat sytyttäneet pihoille ja ikkunoihin.

Sansa neliöb. 1.-30.5.

Betlehemin tallin tapahtumista muistuttavat isot tähdet loistavat kauas.

Niitä katsellessaan esikoiskirjailija Markus Korri kiittää Jumalaa Jeesuksen lisäksi myös Neitsyt Mariasta.

Ilman tämän juutalaisen teinitytön nöyryyttä ja antautumista emme viettäisi joulua.

Antautuminen inspiroi

Korri on juuri julkaissut kirjan Evankeliumi rakkauden mukaan. Kirja rakkauteen liittymisestä ja siinä kasvamisesta (Sley-media). Sekin alkaa pohdinnoilla Neitsyt Mariasta, jota Korri kutsuu äidikseen ja esikuvakseen.

‒ Jumala on rakkauden tekojen voima ja alkuunpanija, mutta hän etsii ihmisen sydäntä liittääkseen sen tahtomaan kanssaan rakkauden mukaan. Neitsyt Maria antautui tähän. Hänen antautumisensa opettaa minuakin elämään rakkauden täyttämää elämää.

Korri muistuttaa, että Jumalan valinta ei Mariankaan kohdalla merkinnyt helppoa, vaan autuasta osaa.

‒ Jumala antaa Marian tulla raskaaksi avioliiton ulkopuolella. Ihmiseksi tulollaan Jumala osoittaa, että hän kääntää pahan hyväksi, syntisen pyhäksi ja pienen suureksi.

Katsoivat kuin huoraa

Joosefille tilanne näytti selvältä: Maria on tehnyt huorin. Hän halusi silti suojella morsiantaan ja purkaa kihlauksen hiljaisuudessa.

Herran enkeli puuttui asioiden kulkuun ja sai Joosefin muuttamaan suunnitelmaansa. Joosef käsitti, että lapsi oli siinnyt Pyhästä Hengestä.

Heidän kotikaupungissaan Nasaretissa Mariaa kuitenkin katsottiin kuin huoraa ja Joosefia kuin huoran nainutta miestä.

‒ Avioliiton ulkopuolinen raskaus oli häpeällinen merkki synnistä.

Kirkkoisä Augustinus puhuu joulusaarnoissaan siitä, kuinka Jumala ihmiseksi syntymällä pyhitti porton ja teki tästä puhtaan neitsyen. Tämä vaatii hiukan selittämistä ‒ ja Korri selittää:

‒ Vanhassa testamentissa Jumalan kansaa kutsutaan portoksi sen uskottomuuden vuoksi. Jumala syntyi jouluna oman kansansa keskuuteen Neitsyt Mariasta kantaakseen porton uskottomuuden. Puhdas neitsyt synnytti uudistetun Jumalan kansan, kristillisen kirkon.

Kaikkien kristittyjen äiti

Korri huomauttaa, että tässä mielessä Neitsyt Maria on myös kirkon eli kaikkien kristittyjen äiti. Kirkon ja Neitsyt Marian samankaltaisuus kiehtoo häntä.

‒ Itsessään kirkko on epäpyhä, mutta Kristuksessa se on pyhä ja koskematon neitsyt, josta Jumala on synnyttänyt itsensä.

Tämä kaikki saattoi tapahtua, koska Maria suostui Jumalan tahtoon ja sanoi: ”Minä olen Herran palvelijatar, tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan.”

‒ Suostuminen Jumalan tahtoon merkitsi Marialle häpeää sekä Jeesuksen elämän alussa että lopussa, jolloin hän sai ristillä häväistynä kuolleen poikansa käsivarsilleen.

Kaikesta tästä huolimatta Jumalan tahtoon ja elämään osallistuminen on ainoa asia, joka tuo ihmiselle todellisen vapauden, Markus Korri sanoo.

‒ Tämä on yksi kristinuskon monista paradokseista: vapautuminen tulee antautumisen kautta.

 

Aiheet