35 kirkolliskokousedustajaa on laatinut kannanoton piispainkokouksen 3.6. antamaan pastoraaliseen ohjeeseen. Kirkolliskokousedustajat kummeksuvat, etteivät piispat tyytyneet kirkon ylimmän päättävän elimen eli kirkolliskokouksen toukokuiseen päätökseen. Kirkolliskokous hylkäsi piispojen esityksen kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä.
Seurakuntalainen julkaisee kannanoton kokonaisuudessaan:
”Piispainkokous antoi 3.6.2025 avioliittoon vihkimistä tai siunaamista pyytävien samaa sukupuolta olevien parien kohtaamisesta seurakuntatyössä koskevan pastoraalisen ohjeen. Päätöksen lopussa toistetaan aikaisempi suositus, ettei samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä tai siunaamisesta koidu papille seuraamuksia. Tämä ei ollut uutta.
Olennaista on, että päätöksellä pyritään selkeästi ohittamaan kirkolliskokouksen toukokuinen päätös, jolla hylättiin esitys kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä.
Piispojen ohje aivan oikein toteaa, että kirkolliskokouksessa piispojen esitys tuli loppuun käsitellyksi. Kuitenkin siinä lähdetään kulkemaan uutta tietä ikään kuin esitys olisi hyväksytty. Tekstissä nostetaan esille hylättyä esitystä käsitelleessä mietinnössä mainittu piispainkokouksen mahdollisuus antaa pastoraalisia ohjeita.
Kirkon avioliittolainsäädännön ja kirkon käytänteiden välinen jännite johtuu siitä, että kapitulit eivät ole puuttuneet kirkon säännösten vastaisiin vihkimisiin. Tässä suhteessa perusteluna ei voida käyttää sitä, että yhteiskunta on hyväksynyt nämäkin vihkimiset avioliitoiksi. On myös muistettava, että vuonna 2017 voimaan tulleen yhteiskunnan avioliittolain käsittelyssä yksiselitteisesti linjattiin, että se ei aseta velvoitteita kirkoille.
Piispainkokous selvästi pyysi kirkolliskokousta tekemään asiasta päätöksen ja päätös oli kielteinen.
Aivan oikein todetaan, että Korkein hallinto-oikeus on 2020 vahvistanut kirkon oikeuden määritellä itsenäisesti oma ymmärryksensä avioliitosta. KHO:n päätöksen perusteella tuomiokapituleilla on (olisi) oikeus määrätä seuraamuksia papeille, jotka vihkivät avioliittoon samaa sukupuolta olevia.
Kaiken kaikkiaan keinotekoiselta vaikuttaa perustelu ”oikeustilan muutoksesta”. Asiaa on lukuisia kertoja käsitelty kirkolliskokouksessa ja muutoinkin, joten oikeustila ei voi jotenkin huomaamatta taikka itsestään muuttua edes määräysten vastaisten menettelyjen myötä.
Lausunto näyttää korostavan avioliittoon haluavien samaa sukupuolta olevien parien kunnioittavaa kohtaamista. Avioliittokäsitystämme ei kuitenkaan voida muuttaa piispainkokouksen ohjeella, joka on kirkolliskokouksen päätöksen kanssa ristiriidassa.
Piispainkokous selvästi pyysi kirkolliskokousta tekemään asiasta päätöksen ja päätös oli kielteinen. Tähän on piispojenkin tyydyttävä.”
Kannanoton allekirjoittajat:
Jouko Jääskeläinen, Arto Antturi, Miika Auvinen, Ville Auvinen, Tommy Björkskog, Merja Eräpolku, Marjatta Hautala , Arja Heikkinen, Heikki Holma, Sammeli Juntunen, Janne Kaisanlahti, Jari Kemppainen, Hannu Kippo, Juuso Kopperoinen, Samuel Kopperoinen, Marja Kuronen, Johanna Lumijärvi, Jaana Metsäranta, Kalle Mäki, Matti Mäkinen, Kai Niemelä, Pauli Niemelä, Pekka Niiranen, Eino Nissinen, Seppo Parkkila, Juha Perilä, Eeva Pouke, Juha-Pekka Rusanen, Harri Saine, Torsten Sandell, Kari Simolin, Göran Stenlund, Timo Vehviläinen, Juha Vähäsarja, Vuokko Vänskä.
