Piispa Jari Jolkkonen arvioi Radio Dein ja Kotimaa-lehden kyselytunnilla 21.1., että kirkon tulisi suhtautua varovasti herätysliikeyhteisöjen rajoittamiseen ja antaa niiden kokoontua, jos identiteetti ei rakennu pelkän virkakysymyksen varaan. Hän sanoi myös, ettei naispappeuden vastustaminen ole synti, ja toivoi sekä kirkolta että järjestöiltä malttia vastakkainasettelun kierteen katkaisemiseksi.
Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen vieraili 21. tammikuuta Radio Dein ja Kotimaa-lehden kyselytunnilla. Erääksi keskustelunaiheeksi tunnin mittaisessa haastattelussa nousivat kirkon ja sen herätysliikkeiden väliset suhteet.
Kotimaa-lehden päätoimittaja Freija Özcan kysyi piispa Jari Jolkkoselta suoraan, kuinka tulisi ratkaista niiden seurakuntalaisten asia, jotka ”ihan omatuntonsa vuoksi eivät voi mennä ehtoolliselle kirkkoon, missä naispappi on ehtoollisen asettanut ja sitä jakaa”.
– Jos järjestetään herätysliikemessuja, ei yhteisön identiteetti voi rakentua virkakysymyksen ympärille. Jos se sitten rakentuu jollekin laajemmalle, niin kyllä pitäisi lähtökohtaisesti suhtautua aika suopeasti siihen, että myös erilaiset hengelliset yhteisöt, olivatpa ne herätysliiketaustaisia tai ei, voivat kokoontua yhteen. Kirkon pitäisi olla aika varovainen siinä, että se rupeaa rajoittamaan hyvin voimallisella kädellä tai nitistämään näitä. Kyllä minä julkisuudessa kuulen jonkin verran tällaista nitistyshenkeä, piispa Jari Jolkkonen vastasi.
”Jos se olisi synti, niin aika heikot edellytykset meillä olisi käydä oppikeskusteluja roomalaiskatolisten tai ortodoksien tai muitten kanssa.”
Radio Dein päätoimittaja Kai Kortelainen kysyi piispa Jolkkoselta, onko tämän mielestä naispappeuden vastustaminen synti.
– Jos se olisi synti, niin aika heikot edellytykset meillä olisi käydä oppikeskusteluja roomalaiskatolisten tai ortodoksien tai muitten kanssa; yritetään tässä olla johdonmukaisia. Meidän kirkossamme on niitä, jotka eivät voi tätä virkaratkaisua hyväksyä. Minä toivon, että osaisin olla myös heille piispa ja tukea myös heidän hengellistä elämäänsä. Eihän se syntiä ole, vaikka joidenkin mielestä tuntuu olevan, piispa Jolkkonen totesi ja toivoi, etteivät myöskään herätysliikejärjestöt kiristäisi asetelmaa.
Päätoimittaja Freija Özcan kysyi, voisiko välien kiristymisessä ja puheenvuorojen kärjistymisessä olla kyse kierteestä, jossa herätysliikkeet kokevat elintilan puutetta kuullessaan syytteitä naisvihamielisyydestä.
– He kokevat, että heitä kohdellaan epäreilusti ja heistä puhutaan kohtuuttomalla tavalla naisvihamielisinä. Siellähän on paljon koulutettuja naispuolisia lääkäreitä molempien järjestöjen hallituksissa: on kohtuuton leima tämä naisviha, Jolkkonen totesi ja jatkoi:
– Toki omasta puolestani toivoisin, että hekin voisivat tässä virkakäsityksessään tulla vähän vastaan, ettei tehtäisi siitä kristinuskon ydintä.
