Itä-Euroopan romanilapset elävät järkyttävissä olosuhteissa

 

Kuvateksti: Fidan kummilapsityön neuvonantaja Sina Urmas iloitsee romanilasten koulunkäynnistä. Kosovolaiset Adriatik (vas.) ja Nermina käyvät joka päivä läksykerhossa. Kuva: Fida.

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää. Euroopan syrjityimmillä lapsilla lapsen oikeudet eivät toteudu. Köyhyys ja kurjuus ovat monen romaniperheen todellisuutta Itä-Euroopassa.

Itä-Euroopan romanilasten kohtalo on maanosamme häpeäpilkku. EU:n alueella elää arviolta kymmenen miljoonaa romania. Itäisessä Euroopassa köyhimmät romanit ovat suistuneet yhteiskunnan ulkopuolelle.

Äärimmäisellä köyhyydellä on äärimmäiset seuraukset. Lapsen oikeuksien loukkaukset kuten aliravitsemus, ihmiskauppa, syntymä- ja henkilöllisyystodistuksen puuttuminen, teinityttöjen avioliitot, hyväksikäyttö, kotiväkivalta, kaltoinkohtelu sekä luku- ja kirjoitustaidottomuus ovat totta tuhansien romanilasten elämässä – Euroopassa vuonna 2016.

Näinä päivinä sadat tuhannet romaniperheet elävät pelossa. Kuinka selvitä tulevasta talvesta, miten saada koti lämpimäksi, mistä saada lapsille vaatteet, ruokaa ja puhdasta vettä?

Talven kylmyyttäkin pahempi ongelma on hyytävä asenneilmasto. Romaneja syrjitään ja halveksitaan avoimesti, ja itäisessä Euroopassa ääriliikkeiden kannattajat uhkaavat heitä jopa väkivallalla.

Köyhyys periytyy

Kosovossa työskentelevä Fidan kummilapsityön neuvonantaja Sina Urmas kertoo, että romaniyhteisöissä köyhyyden kierre periytyy sukupolvelta toiselle, ja lapset päätyvät suurella todennäköisyydellä kerjäämään.

‒ Koska vanhemmat ovat kouluttamattomia ja perheet elävät köyhyydessä, lapsi joutuu usein kerjäämään tai keräämään roskia sen sijaan, että hänellä olisi mahdollisuus käydä koulua. Tytöt naitetaan keskimäärin 15-vuotiaina. Heitä uhkaa väkivalta ja ihmiskauppa.

‒ Köyhissä romaniperheissä päihdeongelmat ovat yleisiä. Lapset joutuvat kokemaan henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja jopa seksuaalista hyväksikäyttöä, kertoo Urmas.

Fida ja Suomen helluntaiseurakunnat tekevät monimuotoista työtä romanilasten auttamiseksi 11 maassa Itä- ja Kaakkois-Euroopassa. Suomalaiset romanit ovat vahvasti toiminnassa mukana viemässä apua ja toivoa heimoveljilleen.

Koulutuksella tuloksia

Luku- ja kirjoitustaidottomat vanhemmat eivät pysty tukemaan lapsiaan koulunkäynnissä, joten seurakuntien toimintakeskukset tarjoavat tukea esikoulujen, tukiopetuksen, läksykerhojen ja harrasteryhmien muodossa.

‒ Kun aloitimme työn, niin alussa keskimäärin 40 prosenttia romaniyhteisöjen lapsista kävi koulua Albaniassa ja 50 prosenttia Bosnia-Hertsegovinassa. Albaniassa luku nousi työmme tuloksena 79 prosenttiin. Bosniassa lukema nousi 100 prosenttiin, mihin vaikutti myös valtion lainsäädäntö, kertoo Sina Urmas.

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää on vietetty YK:n aloitteesta vuodesta 1954. Päivän ajankohta vaihtelee maittain. Monissa maissa, myös Suomessa, sitä vietetään 20. marraskuuta. Tuona päivänä vuonna 1959 hyväksyttiin Lasten oikeuksien julistus ja 20. marraskuuta 1989 hyväksyttiin Lapsen oikeuksien sopimus.