Sota tuo kitkaa pyhän maan seurakuntaelämään, tutkija-kirjailija Makram Mesherky harmittelee. Kristittyjen sanomalle olisi juuri nyt kysyntää.
Israelissa sekä juutalaiset että arabit ovat lopen väsyneitä Gazan konfliktin jatkumiseen, kertoo raamatunopettaja Makram Mesherky.
– Kaikki tuomitsevat Hamasin hyökkäyksen. Silti useimmat ajattelevat, että sota pitäisi lopettaa.
– Ihmiset ovat uupuneita. Moni on menettänyt läheisiään, kodin tai työpaikan. Monet tarvitsevat avustusjärjestöjen apua ja psykologista tukea. Gazassa on edelleen panttivankeja, Mesherky luettelee.
Pohjois-Israelin Ramassa asuva uskontotieteen tohtori tunnetaan arabiankielisessä maailmassa kristillisistä opetuskirjoistaan. Hän on myös tuttu puhujavieras sekä messiaanisten juutalaisten että evankelisten arabikristittyjen yhteisöissä.
Elokuussa hän vieraili Suomessa Avainmedialla. Viikon aikana kuvattiin jaksoja kahteen Al Hayat -kanavan raamatunopetussarjaan, joissa hän toimii opettajana.
Jännitteet ulottuvat seurakuntiin
Israelin väestöstä noin viidennes on arabeja. Hamasin hyökkäys lokakuussa 2023 lisäsi väestöryhmien välisiä epäluuloja.
Kiristynyt ilmapiiri heikensi paikoin myös arabikristittyjen ja Jeesukseen uskovien juutalaisten eli niin sanottujen messiaanisten juutalaisten suhteita. Pääosin näiden ryhmien vuorovaikutus kuitenkin kehittyi positiivisesti. Seurakunnat alkoivat järjestää yhteisiä rukoustilaisuuksia ja käynnistivät yhteisiä avustushankkeita sodasta kärsivien auttamiseksi.
Noin vuosi sitten yhteys alkoi kuitenkin uudestaan hiipua. Uskovat olivat alkaneet tarkastella tilannetta eri näkökulmista. Se veti ajatuksia eri suuntiin.
– Arabiseurakunnat haluavat rukoilla erityisesti Gazan väestön puolesta. Messiaaniset juutalaiset taas painottavat rukousta Gazassa taistelevien Israelin sotilaiden puolesta, sillä heidän joukossaan on monia messiaanisia uskovia, Mesherky havainnollistaa.
Muut arabit voisivat sanoa arabikristityille: ’Ahaa, te vietätte aikaa juutalaisten sotilaiden kanssa.’
Joitakin uskovia tuntuu huolettavan, mitä muut saman kansanryhmän jäsenet yhteistyöstä ajattelevat.
– Jos joku juutalainen näkisi messiaanisten ja arabikristittyjen kokoontuvan, hän saattaisi syyttää messiaanisia veljeilystä arabien kanssa. Vastaavasti muut arabit voisivat sanoa arabikristityille: ”Ahaa, te vietätte aikaa juutalaisten sotilaiden kanssa”, tulevathan messiaaniset sotilaat jumalanpalveluksiin usein sotilaspuvussa.
Mesherkyä tällaiset huolet harmittavat, vaikka hän ymmärtääkin niitä. Juuri messiaanisten juutalaisten ja arabikristittyjen yhteys on voimakas osoitus evankeliumin muutosvoimasta ja välähdys todellisesta rauhasta.
– Yhteyden rakentamisessa on yhä paljon työtä jäljellä.
Gallup kertoi ei-kristittyjen kasvaneesta kiinnostuksesta hengellisiä asioita kohtaan.
Suuttumista ja syttymistä
Sodan pitkittyminen aiheuttaa ongelmia myös seurakuntien sisällä. Vastuunkantajia on kutsuttu aktiivipalvelukseen. Kokoontumisrajoitukset estivät jumalanpalveluksia välillä viikoiksi. Kun tilaisuudet taas alkoivat, osa seurakuntalaisista jäi silti kotiin.
– Kokoontumisrajoitusten vaikutus on ollut samantapainen kuin koronapandemialla oli. Lisäksi tuntuu, että ihmiset suuttuvat aiempaa helpommin, tyyliin: ”En pidä siitä tai tuosta, en halua mennä.”
Onneksi myös hyviä asioita tapahtuu. Jotkut uskovat ovat havahtuneet etsimään Jumalan läsnäoloa aiempaa syvemmin. Viime vuonna julkaistu gallup kertoi ei-kristittyjen kasvaneesta kiinnostuksesta hengellisiä asioita kohtaan. Avustushankkeet ovat lisänneet seurakuntalaisten kontakteja naapureihinsa. Ihmisiä on tullut uskoon.
– Sekä juutalaiset että arabit tarvitsevat kuulla sanoman siitä, että on toivoa; että on joku, joka välittää heistä. Ihmisten johtaminen Jeesuksen yhteyteen on kuitenkin vaikeaa, sillä he ovat henkisesti haavoilla. Epätoivon vuoksi he ovat kuitenkin joskus halukkaita kuulemaan hänestä lisää.
–
Huoli Gazasta yhdistää ja jakaa
Suurin osa israelilaisista on huolissaan Gazan tilanteesta, Makram Mesherky arvioi vieraillessaan Suomessa elokuussa.
– Noin viidennes väestöstä kannattaa kovaa oikeistopolitiikkaa. Lähes yhtä suuri osa on ultraortodokseja, jotka eivät seuraa uutisia eivätkä tiedä, mitä Gazassa tapahtuu. Sanoisin, että noin 60 prosenttia väestöstä kritisoi sotatoimien aiheuttaman tuhon laajuutta.
Sodan pitkittyessä monet Israelin arabiperheet ovat kantaneet huolta Gazassa elävistä sukulaisistaan ja ystävistään. Myös Mesherkyllä on alueella tuttuja. Hän muistaa yhä, kuinka hän piti elämänsä ensimmäisen saarnan gazalaisen kristillisen sairaalan kappelissa 1980-luvulla.
– On turhaa kiistellä siitä, täyttääkö tilanne siellä nälänhädän määritelmän. Kiistatonta on, että ihmiset kärsivät.
