Ilman aggressiota ihminen surkastuu

– Myönteinen aggressio ihmissuhteissa ilmenee niin, että otamme rohkeasti meitä vaivaavat asiat puheeksi, pariterapeutti ja teologian tohtori Heli Pruuki sanoo. Kuva: Uzi Varon/Kirjapaja

– Myönteisellä, rakentavalla aggressiolla on ihmisen hyvinvoinnille tärkeä merkitys, totesi Heli Pruuki Puhkea kukkaan –konferenssissa.

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta aggressio? Kiukkuinen teini, joka iskee nyrkkinsä vessan oven läpi? Työpaikalla paperipinoja paiskova kollega? Aggressio liitetään usein väkivaltaiseen käytökseen, silmittömään raivoon ja hallitsemattomaan vihaan   

Lokakuun lopussa Helsingissä, Kallion kirkossa ja sen ympäristössä järjestettiin naisille suunnattu Puhkea kukkaan –tapahtuma. Siellä teologian tohtori, pariterapeutti Heli Pruuki romutti työpajassaan virheellisiä käsityksiä aggressiosta. Aggressiota voi ilmaista myös myönteisesti ja tätä voi opetella.

”Harmiton pienestä pitäen”

Myönteisellä tavalla puoliaan pitävä, jämäkkä nainen on vieläkin usein ”hankala akka”. 

Heli Pruuki näkee, että koska aggressio liitettään maskuliinisuuteen, se on pojille ja miehille luonnollista ja sallittua. Feminiinisyyden ajatellaan olevan lempeää, joustavaa ja sopuisaa. Siksi naiselle ei ole ollut suotavaa ilmaista aggressiota. Pruukin näkemyksen mukaan suomalaiset naiset kantavat edelleen sota-ajan taakkaa.

        Naisten oli kotirintamalla pakko selviytyä ja painaa tunteet taka-alalle.  Tytöt kasvatettiin nielemään tunteensa. Edelleenkin tytöt saavat kehuja siitä, että ovat olleet ”harmittomia pienestä pitäen”,  Heli Pruuki toteaa.

        Aikuisinakaan nämä kiltit tytöt eivät saa tuoda omia tarpeitaan näkyviin. He hylkäävät itsensä ja uskovat olevansa arvokkaita ainoastaan työnsä, suoritustensa ja palvelustensa kautta.

Pahalle ololle ei ole sanoja. Nainen ei saa itseltään lupaa ilmaista aggressiotaan.

        Silloin se kääntyy itseä vastaan ja kohdistuu epäsuorasti esimerkiksi perheenjäseniin nalkuttamisena, katkeruutena ja marttyyriksi heittäytymisenä. Nainen oireilee masennuksella, jonka taustalla on nieltyä surua, Pruuki kuvaa. Fyysiset oireet kuten vatsakipu, selkävaivat ja päänsärky vaivaavat naista toistuvasti.

Mistä aggressio kertoo?

Myönteinen aggressio auttaa meitä pystyttämään suojelevat rajat ympärillemme.  Niitä ihmisiä nimittäin riittää, jotka haluavat hallita, nujertaa, alistaa ja mitätöidä toisia.

        Myönteinen aggressio ihmissuhteissa ilmenee niin, että otamme rohkeasti meitä vaivaavat asiat puheeksi.  Esimerkiksi jos työtoveri kuittailee meille rivien välistä, voimme kysyä: ”Mitä sinä oikein sanoi? Sanotko uudestaan?” Näin toinen joutuu vastaamaan sanoistaan. Kyse onkin kuittailijan aggressiosta, ei meidän, Pruuki huomautti.

Aggressio on käytössä myös silloin, kun vaikkapa haluttu työpaikka jää saamatta. Pettymyksen tunteet kuuluvat asiaan. Mutta lamaantumisen sijaan voimme ajatella, ettemme lannistu ja yritämme uudelleen.  Silloin tunnekokemus käännetään voimaksi.

Milloin aggressio on haitallista ja tuhoavaa?

        Silloin, kun harjoitetaan väkivaltaa eri muodoissaan. Myös henkinen väkivalta kuuluu tähän, Heli Pruuki totesi.

        Samoin passiivinen ja epäsuora aggressio, jota naiset usein harjoittavat. Jupistaan selän takana, puhutaan toisista pahaa, pidetään mykkäkoulua, kun ei osata ilmaista kiukkua rakentavasti.

Ehkä hieman yllättäen aggression taustalla onkin lopulta surua, kipua ikävää ja yksinäisyyttä, turvattomuutta ja hylätyksi tulemisen kokemuksia. Kun perheenäiti tai –isä tulee töistä ja alkaa raivota kenkäkasasta eteisessä ja viemättömästä roskiksesta, ei ehkä olekaan kyse ainoastaan perheen työnjaosta.

        On tärkeää etsiä sitä, mitä omien tunteidemme takana on. Kysy itseltäsi: Mikä minulla on hätänä? Mitä minä tunnen ja tarvitsen? Hätä helpottuu, kun löydän tunteen alla olevan syvän tarpeen. Nälvimisen ja piikittelyn takana on usein tuska siitä, että ihminen on niin kovin yksin, Heli Pruuki huomauttaa.

        Toivon, että sukupolvi kerrallaan oppisimme käsittelemään tunteitamme paremmin ja olemaan ihmissuhteissamme suorempia. On tärkeää oppia kestämään sekä omia tunteita että toisten ihmisen tunteita.