Ihmisten hätä näkyy seurakuntien diakoniatyössä Helsingissä

Seurakuntien diakoniatyön asiakaskontaktit ovat lisääntyneet viime kuukausina noin kolmanneksella Helsingissä. Yhteydenottoja on tullut aivan uusilta asiakkailta.

Tilastojen mukaan kun Helsingin diakoniatyöllä oli helmikuussa noin 2 100 asiakaskontaktia, oli niitä maalis- ja huhtikuussa lähes 2 700 per kuukausi. Taloudellinen auttaminen on samaan aikaan noussut alkuvuoden runsaasta 60 000 eurosta kuukaudessa noin 100 000 euroon kuukaudessa. Summat eivät sisällä kaikkea diakonian antamaa taloudellista apua, vaan niiden lisäksi jaetaan esimerkiksi kauppakasseja ja lahjakortteja.

Diakonian auttava työ on toiminut koko koronapoikkeusajan ja entistäkin laajempana. Apu on kuuntelemista ja keskusteluapua samoin kuin taloudellista auttamista. Asiakkaita on autettu etupäässä sähköpostin ja puhelimen kautta.

Uusina poikkeusajan auttamismuotoina Helsingin seurakunnat käynnistivät valmiiden ruokakassien jakelun samoin kuin Helsinki-avun ikäihmisten auttamiseksi yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa, näissäkin diakoniatyö avainasemassa. Myös näiden kautta on tullut uusia asiakaskontakteja.

Uusia avun hakijoita

Kannelmäen seurakunnan diakoniatyöntekijä Ulla-Maija Tuura kertoo, että puhelimitse tulevat yhteydenotot ovat lisääntyneet viime viikkoina vähintään 20 prosenttia.

– Osa pidempiaikaisista asiakkaistamme on ikään kuin kadonnut, mutta ruokakassijakeluihin on ilmestynyt kokonaan uusia avun hakijoita.

Ruokakasseja jaetaan Helsingissä tällä hetkellä joka päivä lähes 2 000. Seurakunnista kerrotaan, että uusissa asiakkaissa on esimerkiksi heitä, jotka ovat menettäneet ilta- ja viikonlopputyönsä, opiskelijoita, yrittäjiä, kulttuurialalla työskenteleviä sekä perheitä ja vanhuksia.

Samoin muun muassa Vuosaaren diakoniatyössä on kirjattu asiakasmäärien kasvu yli kolmanneksella.

– Lomautetuiksi ja työttömiksi joutuneet näkyvät jo meidän asiakkaissamme, vs. johtava diakoniatyöntekijä Pia Nordlund toteaa.

– Korona-aika on korostanut digisyrjäytymistä. Ne, joilla sähköiset välineet eivät ole hallussa, jäävät entistäkin syrjempään, diakoniatyöntekijä Satu Ahonen Tuomiokirkkoseurakunnasta muistuttaa.

Ahdistus kasvanut

Suuren taloudellisen avun tarpeen lisäksi diakoniatyöntekijät kertovat, että tilanteen pitkittyessä ahdistuksen määrä on puheluissa lisääntynyt.

– Erilaisiin riskiryhmiin kuuluvien keskusteluntarve on kasvanut. Viikkojen kuluessa keskustelujen sävy on vakavoitunut ja niissä kuuluu myös itsetuhoisuutta, sanoo Munkkiniemen seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Mia Salmio.

Eristyksissä ollessa ahdistuneisuus, masennus ja yksinäisyys ovat tulleet puhelujen aiheiksi. Haagan johtava diakoniatyöntekijä Sofia Honkanen on erityisen huolissaan mielenterveyskuntoutujien tilanteesta.

– Pitkät sielunhoidolliset keskustelut ovat lisääntyneet. Yksinäisyydessä ihminen luo helposti oman todellisuutensa, kun ei ole kontaktimahdollisuutta kehenkään.

STT