”Hyvinvointitaidot ovat tulevaisuuden taitoja”

 

Jukka Sinnemäki kertoo nähneensä ulkomailla eliittikouluja myöten, että monissa kouluissa lapset eivät syö kunnon ateriaa edes kahdeksan tunnin päivän aikana. ”Energiajuomat ja rasvaiset välipalat saavat verensokerin heittelemään. Ei tarvitse kaukaa hakea vastausta, paljonko oppilas saa opetuksen kapasiteetista irti, jos hän ei syö.” Kuva: Janne Ylitalo

Opettaja Jukka Sinnemäki uskoo, että hyvinvointi on oppimisen perusta. Tärkein kasvatushaaste on Sinnemäen mukaan välittää lapselle, että tämä on arvokas itsessään, ei saavutusten ja koenumeroiden perusteella.

Jyväskylän kristillisen koulun opettaja Jukka Sinnemäki on kansainvälisesti tunnettu hyvinvoinnin puolestapuhuja. Hänen teesinsä on, ettei oppiminen ole pelkästään oppiaineita vaan kokonaisvaltainen prosessi, johon kuuluu sopiva määrä liikuntaa, palautumista, rentoutumista, unta, monipuolista ravintoa ja hyviä kohtaamisia.

– Hyvinvointi on oppimisen perusta. Se antaa voimia kestää vaikeuksia ja vastoinkäymisiä.

Oikeus Sanaan_SEKLkesäkeräys1kk_vuosisop

Koululla ei tietenkään ole konkreettista valtaa puuttua kodin asioihin, mutta Sinnemäen mukaan koululla on ”moraalista valtaa” kannustaa oppilasta hyviin elämäntapoihin iässä, jossa rutiinit lujittuvat. Sinnemäki haluaa positiivisesti haastaa vanhempia kasvatusvastuuseen.

– Elämän hektisyys on nykyään iso haaste. Tutkimusten mukaan vanhemmat viettävät päivässä alle puoli tuntia lapsen kanssa.

Luokassa hyvinvoinnin rakentaminen lähtee Sinnemäen mukaan luottamuksesta, jotta lapsi uskaltaa olla oma itsensä.

– Jos oppilaat joutuvat luokassa pelkäämään, jännittämään puhumista tai miltä he näyttävät, niin silloin täytyy olla paksussa kuoressa koko ajan ja se hidastaa oppimista sekä identiteetin ja persoonan vahvistumista. Tällaisten asioiden kanssa joutuu uuden ryhmän kanssa tekemään joskus paljonkin töitä ennen kuin päästään itse oppiaineiden pariin.

Koulu on enemmän kuin sisällön jakaja

Hyvinvointi tulee kansainvälisesti olemaan lähivuosina kouluissa nykyistä keskeisemmässä roolissa, uskoo Jukka Sinnemäki. Suuntaus tulee näkymään myös opetussuunnitelmissa. Suomessa tulevaisuuden koulusta puhuttaessa keskitytään Sinnemäen mielestään liian paljon oppiaineiden sisältöihin ja uuden teknologian haltuunottoon, niin tärkeitä kuin ne ovatkin.

– Hyvinvointitaidot ovat tulevaisuuden taitoja, ja tähän ollaan maailmanlaajuisesti heräämässä. Tunnepuolen ja emootioiden merkitystä koulumaailmassa on vasta nyt alettu ymmärtää ja korostaa.

Suomea on ylistetty PISA-tulosten vuoksi, mutta Sinnemäkeä kiinnostaa enemmän, mitä oppilaalle kuuluu esimerkiksi viisi vuotta PISA:n jälkeen.

– Mitkä ovat ne taidot, moraaliset opit ja arvot, joiden perusteella hän tekee elämässään valintoja? Olen halunnut turvata oppilaille ja perheille hyvää tulevaisuutta – että lapset oppisivat jo nuorena ymmärtämään vastuut, velvollisuudet ja niiden seuraukset.

Osalle oppilaista koulu on ainoa paikka, jossa pääsee rakentamaan omaa identiteettiään ja tapaa turvallisia aikuisia.

– Koulun merkitys on paljon muutakin kuin sisällön jakaja.

Tärkeimpänä kasvatushaasteena Sinnemäki pitää sitä, kuinka suorituskeskeisessä kulttuurissa voi välittää lapselle, että hän on tärkeä ja arvokas itsessään, ei saavutusten tai koenumeroiden perusteella. Lapsen omasta, ainutkertaisesta identiteetistä käsin rakennetaan myös hyvinvointia.

– Onko menestyminen kiinni siitä, että oppii nopeasti ja helposti? Kovan työn ja periksiantamattomuuden ajatus on hävinnyt koulumaailmasta. Uskon, että menestyminen tulee joka tapauksessa, kun ei luovuteta.

Lue Uuden Tien jutusta, miten Jukka Sinnemäki on tehnyt luokkahuoneestaan hyvinvointia tukevan ja mitä hän kertoo hengellisyydestä osana hyvinvointia!

 
Tilaa uudistunut Uuden Tien verkkolehti