Lähes kaksi vuotta kestänyt Helsingin tuomiokirkon julkisivuremontti on valmistunut. Helmikuussa 2024 alkanut remontti kattoi sekä tuomiokirkon torneineen että Kappeli- ja Tapulirakennukset. Kirkko on ollut avoinna koko urakan ajan.
Helsingin tuomiokirkko kohoaa Helsingin silhuetissa varsin korkealle. Tämä tarkoittaa sitä, että kirkko on sään armoilla: merituulet, sateet ja ilmansaasteet osuvat kirkkoon voimalla. Uusklassiset yksityiskohdat, kuten kipsikoristeet keräävät kosteutta ja likaa. Helsingin tuomikirkon yli 170-vuotisen historian aikana niitä onkin jouduttu korjaamaan 15 eri vaiheessa. Julkisivujen rappaus ja kalkkimaalaus muodostavat eräänlaisen uhripinnan, jota korjaamalla suojataan alla olevia rakenteita.
Kun Nikolainkirkko, nykyinen Helsingin tuomiokirkko, rakennettiin, sen seinät olivat vaaleat okrankeltaiset ja pylväät, pilasterit ja palkistot valkoiset. Tornien kupolit oli maalattu voimakkaan koboltinsinisiksi ja niihin kuuluivat kullatut tähdet. Tämä väriasu säilyi ainakin 1860-luvulle asti.
Julkisivujen väriasuksi ovat kuitenkin yli 150 vuoden aikana vakiintuneet nykyisen kaltaiset harmaan ja valkoisen sävyt. Harmaan vivahteet ovat vaihdelleet kylmemmästä sinertävästä vaaleampaan vihertävään. Kirkon ja paviljonkien nykyinen väriasu juontuu 1970-luvun lopulta. Seinät vaalenevat ylöspäin kolmessa vaalean harmaan asteessa.
Julkisivujen peruskorjaus maksoi Helsingin seurakuntayhtymälle noin viisi miljoonaa euroa.
Pääurakoitsijana toimi Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy, joka teki yhteistyötä muun muassa Museoviraston kanssa. Kohteen pääsuunnittelusta vastasi jo vuosikymmenten ajan Tuomiokirkon muutoksia ja korjaustyötä suunnittelut professori, akateemikko Vilhelm Helander arkkitehtitoimisto Helander, Leiviskästä. Työ jäi Helanderin viimeiseksi.
