Kirjoittanut
Koronavuosi 2020 näkyy helluntaiseurakuntien tilastoissa, mutta ei yksinään selitä laskusuuntaa.
Suomenkielisten helluntaiseurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä pienentyi vuodessa 1 043 jäsenellä. Seurakuntiin kuului vuoden 2020 lopussa 44 371 jäsentä.
Jäsenmäärät ovat laskeneet muutaman vuoden ajan 2010-luvun alun varovaisen kasvuvaiheen jälkeen ja on nyt pienimmillään 25 vuoteen.
Vuosikymmenten saatossa on koettu siirtymää maan sisällä. Eniten vähennystä on koettu Savon alueella, jossa on noin tuhat helluntaiseurakuntien jäsentä vähemmän kuin 25 vuotta sitten. Toisaalta Suur-Helsingissä lisäystä on 1 247 jäsentä.
– Seurakunnista 65 on pienentynyt kymmenessä vuodessa, Emronen toimitusjohtaja Raimo Kivikangas kertoo.
Emrone Oy toimittaa Seurakuntaopasta, johon tiedot helluntaiseurakuntien jäsenmääristä kootaan.
”Tuloksettomat työmuodot kannattaa koronan jälkeen jättää käynnistämättä. ”
Koronavuosi ja vähennetyt tilaisuudet vaikuttivat ilmeisesti suoraan kasteiden määrään. Uusia jäseniä kymmenen tai enemmän kastoi vain 12 seurakuntaa.
Eniten kasteella käytiin Tampereen helluntaiseurakunnassa (33 kastettua), Jyväskylässä (24) ja Helsingissä Malmin helluntaiseurakunnassa (21). Kärkikymmenikössä on tuttuja keskusseurakuntia sekä kaksi pienempää ”yllättäjää”, Siilinjärvi ja Kajaani.
Vaikka kastettujen määrät poikkeusvuotena voivat vaikuttaa torjuntavoittomaisilta, verrattuna takavuosikymmeniin ero alkaa olla jo huomiota herättävän suuri.
– Vuosittainen kastettujen määrä on pudonnut alle puoleen siitä, mitä se oli 25 vuotta sitten, Kivikangas toteaa.
Vuonna 1995 kastettiin 1 092 ihmistä, viime vuonna 428. Tuhannen kastetun rajapyykkiä on viime vuosina muutenkin hätyytelty enää harvakseltaan.
– 143 seurakunnassa ei kastettu yhtään ihmistä viime vuonna. 25 seurakuntaa on sellaisia, joissa ei ole kastettu ketään kymmenen viime vuoden aikana, Kivikangas pudottelee.
– Tällaiset luvut eivät mieltä ylennä, Suomen Helluntaikirkon johtaja, pastori Helena Korhonen huokaa.
Korhonen viittaa yleiseen väestökehitykseen, jossa vuonna 2020 elävänä syntyneitä oli 46 452, kuolleita 54 943.
– Seurakuntien keskellä uudestisyntyviä tulisi olla enemmän kuin Taivaan kotiin muuttaneita.
Jyväskylän helluntaiseurakunnan johtava pastori Esa Hyvösen mukaan yksittäinen vuosi, etenkin poikkeusolojen leimaama, ei vielä haittaa.
– Pitkällä aikavälillä kehitys on kuitenkin huolestuttava. Helluntaiseurakuntien pitäisi pyrkiä tuloksellisempaan työhön.
”Lapsi- ja nuorisotyöntekijöitä oli kymmenen vuotta sitten vielä 231, nyt enää 94. ”
Muodostaako koronavuosi sellaiset poikkeusolot, että luvut eivät ole edes vertailukelpoisia ja ne voi sivuuttaa?
– Viime vuosi toi tietysti monta poikkeuksellista asiaa mukanaan, mutta tietoja ei pidä jättää huomiotta, Esa Hyvönen linjaa.
Helena Korhosenkaan mukaan erityisolot tarjoavat mahdollisuuksia, eivät syytä heikentää työtä.
– Koronavuoden aikana monet ovat heränneet uudella tavalla ajattelemaan hengellisiä asioita. Huoli ja halu etsiä vastauksia on meille mahdollisuus tarjota evankeliumia, jossa on tulevaisuus ja toivo.
– Haasteena näen aidon yhteyden rakentamisen uusiin kuulijoihin ensisijaisesti verkossa tapahtuvan toiminnan yhteydessä, jos emme ole siinä kovin hyvin onnistuneet normaalissa toiminnassamme.
Seurakuntaoppaan tilastoissa erottuu myös muutos eri tehtäviä hoitavien määrissä verrattuna vuosiin 2000 ja 2010. Saarnaajan tai pastorin nimikkeellä toimivien määrä on ennallaan (257), eläköityneen pastorin kunniavirkaa hoiti vuonna 2000 viitisenkymmentä ihmistä, nyt kolminkertainen määrä, 151 henkilöä.
Evankelistan nimikkeellä toimi vuosituhannen vaihteessa 200 henkilöä, nyt 155. Murheellisin on lapsi- ja nuorisotyöntekijöiden määrän muutos kymmenessä vuodessa: vuonna 2010 heitä oli vielä 231, nyt enää 94.
Helena Korhonen tarkisti kastetilastoja Lappeenrannan helluntaiseurakunnan osalta.
– Yhdestätoista viime vuonna kastetusta kahdeksan oli 15–22–vuotiaita, kaksi alle 45–vuotiaita ja yksi yli 60–vuotias.
– Nämä nuoret ovat löytäneet pelastuksen varkki- ja nuortenilloissa, ja siellä heitä on myös ohjattu Kristuksen seuraajiksi ja seurakuntayhteyteen.
– Eikä tämä ole vain meidän seurakuntamme tilastoa. On tiedossa, että uskoontulo on todennäköisempää nuorella iällä kuin myöhemmin aikuisena.
Kiihdyttääkö poikkeusaika eroamisia?
Jyväskylän helluntaiseurakunnassa huomattiin koronavuonna yllättävä ilmiö: poikkeusaika saattoi tönäistä joidenkin seurakunnasta eroavien prosessia eteenpäin.
– Koronavuosi aktivoi ihmisiä eroamaan seurakunnasta ehkä aiempaa tiheämpään, johtava pastori Esa Hyvönen arvioi.
– Useat eronneet välittivät viestinä, että olivat jo tätä pidempään miettineet. Tämä kertoo, että seurakuntien on kehityttävä pitämään parempi huoli jäsenistään.
Mitä uutta seurakuntien olisi hyvä ottaa huomioon, kun koronan jälkeistä aikaa jo suunnitellaan?
– Suomessa on upeita seurakuntia varustavia koulutuksia, joilla aktivoidaan seurakuntalaisia evankeliumin asialle, kuten XEE, LT10 tai Alfa-kurssit. Jokaisen seurakunnan kannattaisi miettiä, miten jalkaudumme evankeliumin asialla paikkakunnalle.
– Tuloksettomat työmuodot taas kannattaa koronan jälkeen jättää käynnistämättä, Hyvönen ehdottaa. (AT)
